• brod.jpg
  • huivit.jpg
  • myyntikoju.jpg
  • puutarhakeppi.jpg

MIKÄ TAKOPAJA?

Kyseessä Tasaus ja Kohtuus

TaKo – tulee sanoista Tasaus ja Kohtuus, joilla tarkoitamme maapallon resurssien tasaista jakamista ja länsimaisen elämäntavan kohtuullistamista.

Ekologia ja ekonomia kuuluvat yhteen. Maailmantaloutta ei voi harjoittaa katsomatta niiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Maapallon ihmiset elävät elonkehän ympäröiminä ja osana sitä. Koska taloudelliset toimet tapahtuvat ihmisten parissa ja vaikuttavat ympäristöön, taloudellisia tarpeita ei voida irrottaa sosiaalisista ja ekologisista tarpeista. Tavoitteena on syventää kokonaistilanteen ymmärtämistä ja innostaa kestävään muutokseen. Tarkoitus on levittää tietoa, lisätä tiedostamisen syvyyttä ja etsiä yhdessä konkreettisia askelia toteuttaa näitä, sekä omassa elämässä että yhdessä paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalilla tasolla.

Toiminta alkoi joulukuussa vuonna 2010 kun pieni ryhmä ihmisiä kokoontui Perttelissä miettimään ekologisesti kestävää elämäntapaa. Ryhmä on sittemmin laajentunut ja kutsumme itseämme nyt Salon TasausKohtuusPajaksi. Ryhmä on täysin vapaa ja sitoutumaton.

Vastuu on meidän

Huoli ja halu kantaa vastuuta tulevaisuuden maailmasta voi nousta monenlaisesta maailmankatsomuksesta, ja nyt olennaista on nähdä yhteinen huoli, kunnioittaa toinen toistemme lähtökohtia ja yhdistää voimat. Maapallon näemme lahjana, mutta siltä riistetään häikäilemättömästi sen moninaisia aarteita lyhytnäköisen rahallisen voiton kilpajuoksussa. Kanssaihmiset lähellä ja kaukana ovat läheisiämme, mutta ihminen on antanut itsekkyydellensä vallan ja mitään ei jaeta tasan. Luomakunta kaikkine lajeineen kärsii ja tulevaisuuden ennusteet ovat mitä synkimpiä.

TaKoPajassa olemme vakuuttuneita siitä, että meillä kuitenkin on edelleen vastuu luomakunnasta ja toisista ihmisistä ja mahdollisuus pitää niistä huolta. Nämä asiat koskevat myös tulevia sukupolvia. Emme voi ulkoistaa vastuuta.

Reaktio

Kun näitä isoja, monimutkaisia, vaikeita asioita rupeaa miettimään voi reagoida kolmella tavalla:

  • voi sulkea korvat ja silmät, ns. laittaa pään pensaaseen
  • voi masentua
  • voi tehdä jotain.

TaKoPajassa olemme valinneet tuon ”ceen” (joka joskus on käynyt välinpitämättömyyden tai masentuneisuuden kautta). Järjestämme avoimia tapahtumia, jossa jaamme huolia, tietoa, ideoita ja mietimme, mitä voisimme yksilöinä ja yhdessä tehdä lähiyhteisössämme.

Sana ”paja” viittaa yhteiseen tekemiseen; me taomme yhdessä. Toiminnallinen eteenpäin ja ulospäin suuntautuminen on mielestämme mielekkäämpää kuin loputon valittaminen ja voivottelu.

Takominen

Pajatyöskentelyssä pyrimme olemaan vertailematta tekojamme, syyttämättä toisia, tuomitsematta toisten tekoja. Puolustelevat, hyökkäävät ja kyyniset asenteet kun eivät vie eteenpäin.

Sen sijaan pohdimme valintamahdollisuuksia yhdessä, mietimme ja vaihdamme tietoa ja kokemuksia. Jokaisella on oma elämäntilanteensa ja oma aikataulunsa näissä asioissa ja näitä kunnioitamme keskenämme kuuntelevassa ystävyydessä.

TaKoPajasta lähtöisin ovat myös Ilmastoviisas Salo - ryhmä sekä kansalaisten valtakunnallinen #meidänmetsämme - kannanotto.

Näihin yhdymme

Kymmenen kohtuullista vaatimusta

  1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.
  2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
  3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
  4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
  5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
  6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
  7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
  8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
  9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
  10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

(lainattu Kohtuus Vaarassa-sivuilta)

Kohtuusliikkeen aktiivit työstivät Mahatma Gandhin syntymäpäivän kunniaksi kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta 2.10.2018.


Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta

1. Hiilen, öljyn, kaasun ja turpeen jättäminen maahan on selkein ja tehokkain tapa torjua haitallista ilmastonmuutosta.

 

2. Fossiilisia polttoaineita tuottavien ja runsaasti käyttävien yritysten ja niiden etujärjestöjen osallistumista ilmastoon vaikuttavaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on rajoitettava.

3. Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.

4. Ylikulutusta täytyy alkaa rajoittaa asettamalla tuloille katto progressiivisen verotuksen avulla ja sääntelemällä ympäristöä vahingoittavaan toimintaan yllyttävää mainontaa.

5. Yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa on siirryttävä agroekologian ja ilmastokestävyyden periaatteiden mukaiseen kasvispainotteiseen maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmään.

6. Avohakkuista pidättäytyminen, joutomaiden metsittäminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen yhteistyössä metsänomistajien kanssa antavat puille, pensaille ja turpeelle mahdollisuuden kasvaa ja tasapainottaa ilmastoa.

7. Turvallisuuspolitiikan painopiste tulee siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja voimavaroja siirtää mittavasti puolustusmenoista ilmastotoimiin.

8. Fossiilista energiaa runsaasti hyödyntäneiden yritysten ja valtioiden tulee korvata köyhien maiden ja kansanosien kärsimiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, tukea sopeutumista muuttuviin oloihin tai mahdollistaa pääsy turvaan.

9. Ilmastonsuojeluunkin liittyvän teknologian käyttöönotossa täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta ja teknologiset ratkaisumallit voivat toimia vain osana muuta yhteiskunnallista muutosta.

10. Hitaampaa väestönkehitystä voidaan edistää takaamalla kaikille asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta mm. pääsy kouluun, riittävä toimeentulo, tarpeelliset terveyspalvelut ja itsemääräämisoikeus.

 

Tio rimliga klimatkrav

1. Att lämna kolen, oljan, gasen och torven i jorden är det säkraste och mest effektiva sättet att motverka en skadlig klimatförändring.

2. Företag som producerar fossila bränslen och företag samt intresseorganisationer som använder rikligt med fossila bränslen bör ha endast begränsad rätt att delta i sådant politiskt beslutsfattande som inverkar på klimatet.

3. Att lösgöra sig från lönearbete som skadar klimatet bör vara möjligt för alla människor på så sätt att alla erbjuds basinkomst, stöd för förkortad arbetstid, omskolning och självförsörjning.

4. Överkonsumtionen bör begränsas genom införande av inkomsttak med hjälp av progressiv beskattning samt genom reglering av reklam för produkter som skadar miljön.

5. Det är nödvändigt att i samarbete med jordbrukarna övergå till en i huvudsak växtbaserad jordbrukspolitik och ett matförsörjningssystem som följer agroekologiska principer och är hållbart för klimatet.

6. Genom samarbete med skogsägare är det möjligt att avstå från kalhyggen, plantera skog på icke odlingsbar mark och återställa dikade kärr så att träd, buskar och torvmarker kan växa och balansera upp klimatet.

7. Tyngdpunkten inom säkerhetspolitiken bör förflyttas till bekämpningen av klimatförändringen och avsevärda resurser bör flyttas från försvarsutgifterna till klimatåtgärderna.

8. Företag och stater som använt rikligt med fossil energi bör ersätta fattiga länder och befolkningsgrupper som lidit till följd av extrema väderleksförhållanden samt stöda deras anpassning till de förändrade omständigheterna eller hjälpa dem att försätta sig i trygghet.

9. Klimatrelaterad ny teknologi bör införas med iakttagande av försiktighetsprincipen och teknologiska lösningar skall tillämpas endast som en del av den övriga samhällsförändringen.

10. En långsammare befolkningsutveckling kan främjas genom att alla människor oberoende av boningsort och kön garanteras bl.a. möjlighet till skolgång, tillräcklig utkomst, nödvändig hälsovårdsservice och självbestämmanderätt.

Suomen kohtuusliike


"Siirretään Suomen ylikulutuspäivä"

Vuonna 2017 yli kolmenkymmenen ryhmän ja yhdistyksen muodostama kohtuusverkosto haastoi suomalaisia mukaan toimiin ylikulutuspäivän siirtämiseksi. Lue Suomen kohtuusväen haaste tästä!

Läs Omställningsrörelsens utmaning 2017 "Vi flyttar fram den ekologiska skuldens dag" här! Den svenska texten följer på den finska. Åbo Underrättelser publicerade utmaningen i april 2017: ÅU 12.4.2017

Ylikulutus (ja ylituotanto) on johtanut mm. ilmaston muutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja kiihtyvään lajikatoon, merten saastumiseen, muovi - ja muihin jäteongelmiin, sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömiin alkutuotanto-olosuhteisiin, maankaappauksiin ja ylikalastukseen, epätasa-arvoon ja levottomuuksiin jne. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan tämä luonnonvarojen kulutus.

"Kestävän kehityksen puheista huolimatta ylikulutusta ei ole pystytty vähentämään 2000-luvun aikana. Luonnonvarojen ylikulutus on yhteiskuntamme perimmäinen kestävyysvaje. Poliitikkojen pitäisi ratkaista tämä kestävyysvaje aikailematta ja puututtava ympäristölle haitalliseen toimintaan. Esimerkiksi pelkästään tänä vuonna Suomen budjetissa oli ympäristölle haitallisia tukia 3,5 miljardia euroa", sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula. Lue lisää WWF Suomen sivuilla!

Katso TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta

Mitä voi tehdä?

 Global Footprint Network