• vihannekset_iso.jpg

 

AJANKOHTAISTA                     (Lue menneistä tapahtumista: Tapahtumat)

 

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen MEIDÄN METSÄMME-kannanotto 

- verkkosivut avattu 21.6.2018!

http://meidanmetsamme.org

Jos olet huolestunut metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ja haluat muutosta nykyiseen metsäpolitiikkaan, voit ottaa kantaa osallistumalla kansalaisten

MEIDÄN METSÄMME – kannanottoon Helsingin Senaatintorilla la 27.10.2018 klo 14-16:30.

Ohjelmassa on luvassa lyhyitä haastatteluja ja puheenvuoroja, metsähenkistä laulua, tanssia ja muuta - myös osallistavaa - ilmaisutaidetta. Jaamme kokemuksia ja tietoa mm. erilaisista tavoista hyödyntää metsää kestävästi ja siitä miten niin metsänomistajat kuin metsättömätkin voivat suojella metsiä.

Ohjelma rakentuu kolmesta osasta: metsäilo - metsäsuru - toivo ja tahto.

Lue kannanoton tavoitteet ja tule mukaan! Mikäli haluat olla mukana kannanoton järjestelyissä, lähetä viesti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kuva: Paula Lönnemo

Seuraava suunnittelukokous järjestetään ke 1.8. klo 17:30 Helsingissä, Annankatu 26 (Natur och Miljö).

MEIDÄN METSÄMME-kannanoton pääjärjestäjänä toimii Suomen Kohtuusliikkeen metsätyöryhmä. Yhteistyössä tähän mennessä ovat mukana mm. Salon TasausKohtuusPaja, Salon luonnonmetsäsäätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Maan Ystävät,  Kohtuus Vaarassa -liike, Kohtuus Kymenlaaksossa -liike, Vihreän Elämänsuojelun Liitto ja Ilmastovanhemmat.

Jaa Facebookissa!

Voit myös osallistua kannanottoon laulamalla PROJEKTIKUOROSSA!

Kuva: Martti Santakari

MEIDÄN METSÄMME-kannanoton tavoitteet viittaavat ja liittyvät sisällöllisesti

1. WWF Suomen metsävisioon 2025 - Lue visio!

2. Tutkijoiden julkilausumaan 24.3.2017. Lue 68 tutkijan julkinen kirje tästä!

3. Avohakkuut historiaan-kansalaisaloitteeseen

Ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö käynnistivät 17.5.2018 Avohakkuut historiaan-kansalaisaloitekampanjan. Lue lisää!

Lue myös Vuoden tiedekynä-palkinnon voittajasta 2018: Sampo Soimakallio osoittaa bioenergian ongelmallisuuden ilmastonmuutoksen hillinnässä.


Voisinko minä olla ilmastoviisas? 

Onko ilmastonmuutos vakava ongelma? Ylen tilaaman Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 59 % suomalaisista ajattelee asian olevan näin. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli vain 23 %.

Ilmastonmuutos on monesta syystä vaikea asia käsitettäväksi, mutta me emme pääse sitä pakoon, se on väistämätön.

Sen sijaan, että masennumme ja päätämme ajatella jotain hauskempaa voimme päättää toimia. Se, että voimme tehdä ilmastoviisaita päätöksiä ja vaikuttaa asioihin, motivoi meitä ja antaa arkeen uuden merkityksen.

Sen sijaan, että syyttelemme toisiamme tai tunnemme itse syyllisyyttä, nyt on aika kaikilla yhteiskunnan tasoilla siirtyä myönteiseen muutostyöhön. Se tarkoittaa elämäntapamme ja toimintamme suunnan muuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista – yhdessä.

Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot ja hallitukset ovat asettaneet ilmastotavoitteet.

Kaupungit, kunnat sekä yritykset haastetaan nyt aktiivisesti kehittämään edelleen kaiken toimintansa kestävään, energiaa säästävään ja päästöjä vähentävään suuntaan.

Jokainen yksityinen ihminen ja kotitalous voi tehdä monia muutoksia arjessaan hillitäkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Salon TasausKohtuusPaja laatii vuoden 2018 aikana viisiosaisen sarjan Ilmaston ystävän vinkit, joissa käsitellään erilaisia ilmastoviisaita ratkaisuja, joita jokainen salolainen voi ottaa käyttöön osallistuessaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Nämä viisi vinkkilaatikkoa julkaistaan Salon kaupungin tiedotelehdessä. Samat laatikot ovat myös luettavissa näillä TaKoPajan kotisivuilla, jossa esitämme lisäksi lähdeluettelon, kommentteja sekä esimerkkejä siitä, miten muutokset vaikuttavat ekologiseen jalanjälkeemme.

Avaa tulostettavat

Ilmaston ystävän vinkit

1/5: Ruoka

ja kuuntele Radio Ihme ja Kumman haastattelu ruoka-aiheesta

2/5: Kulutus, kierrätys ja lajittelu

3/5: Liikkuminen


Haluamme, että Salosta tulee fossiiliton ja resurssiviisas kaupunki!

Takopajalaisia on mukana Ilmastoviisas Salo-ryhmässä (entinen Hiilivapaa Salo-ryhmä). Miten kunnasta tehdään hiilineutraali, fossiilivapaa ja resurssiviisas? Aktiivista ja sitoutunutta muutostyötä tapahtuu jo monella paikkakunnalla ympäri Suomen. Lue ja opi HINKU-foorumista ja FISU-verkostosta!

Mistä tavallisten suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt tulevat - ja miten minä voin vähentää päästöjäni? Lue Sitran asiantuntijan blogia.

Tutustu myös kunnille ja kuntalaisille suunnattuun Ilmasto-oppaaseen!

- tai etenkin nuorille suunnattuun sivuun Spark Sustainability


Milloin on maailman ylikulutuspäivä?

Viime vuonna maailman ylikulutuspäivä oli 2.8. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että jokainen meistä voi vaikuttaa maailman luonnon hyvinvointiin omilla valinnoillaan. Lue lisää: WWF ja Overshoot Day

Katso TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta


Kuudes kansainvälinen degrowth-konferenssi (Dialogues in turbulent times) järjestetään Malmössä 21.-25.8.2018. Konferenssin sivut: https://malmo.degrowth.org 


First North-South Conference on Degrowth-Descrecimiento 4.-6.9.2018 México City

https://degrowth.descrecimiento.org/


Vuoden 2018 valtakunnallinen Kohtuustapahtuma järjestetään Kymenlaaksossa, Kotkassa 21-23.9.2018 teemalla Tulevaisuus ja toivo.

Järj. Kohtuus Kymenlaaksossa Lisätietoja myös Facebookissa.


HUOM! MYYNNISSÄ TAKOPAJAN TILAISUUKSISSA:

TaKoPajan talkookäännöstoimesta ruotsalaisen tietokirjailijan ja toimittajan David Jonstadin Sivilisaation loppu-kirja (Kollaps). Lue arvostelu


LYHYESTI MEISTÄ:

Salon TasausKohtuusPaja (TaKoPaja) on vapaa sitoutumaton kansalaisryhmä, joka on toiminut Salon kaupungin alueella vuodesta 2010.

Järjestämme avoimia paja-iltoja, usein jonkun tietyn aiheen ympärillä. Kysymme yhdessä, miten me voimme jakaa maailman luonnonresurssit tasan, miten me kannamme vastuuta tulevien sukupolvien elinolosuhteista sekä miten me voimme elää kohtuullista elämää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi tässä ajassa. Jaamme tietoa keskenämme (Linkit). Tavoitteenamme on konkreettinen tekeminen ("takominen") sekä omassa elämässämme että yhteisöllisesti, paikallisesti ja globaalieettisesti ("Think global, act local")

Ekologia ja ekonomia kuuluvat yhteen. Talouskeskeisyydestä on siirryttävä elämänkeskeisyyteen! Haluamme olla aktiivisia kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja luoda edellytyksiä konkreettisille toimille sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa olemme ensisijaisesti ihmisiä, lähimmäisiä ja kansalaisia, emme kuluttajia!

Tärkeä osa toimintaamme on ollut myös halu herättää julkista keskustelua ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan järjestämällä erilaisia tilaisuuksia suuremmalle yleisölle (Tapahtumat). Haluamme rakentavassa hengessä luoda yhteyksiä tavallisten kansalaisten sekä tutkijoiden, eri alojen asiantuntijoiden sekä Suomen kohtuusverkoston ja Degrowth-liikkeen aktivistien kesken.

Yhdessä ja yhteisönä on hauskempaa oppia uutta, kääntää päätä ja kumota mieltä!

Ole se muutos, jonka toivot maailmassa tapahtuvan!

- Gandhi

TaKoPaja verkar på finska i Salo, men ingår som tvåspråkig grupp i Nätverket för rättvis omställning Finland som är ett fritt och brett nätverk för olika (svensk- eller tvåspråkiga) lokala rörelser i Finland som strävar efter en rättvis omställning.


Avaamalla TaKoPajan linkkejä löytyy vihjeitä siitä, mitä jokainen ihminen voi arjessaan tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja solidaarisen elämäntavan edistämiseksi.

TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta

Salon Seudun Ruokarengas REKO löytyy Facebookista!

Selkeän ilmastoteon voit helposti tehdä vaihtamalla luotettavaan ekoenergiaan osoitteessa http://www.ekoenergy.org/fi/