Menneet tapahtumat
Salon TasausKohtuusPajan vuodesta 2010 toteuttamia tapahtumia (uusimmat ylhäällä)
Hyppää vuoteen: 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010
MAAILMAN YLIKULUTUSPÄIVÄ 2024 OLI 1.8.
Ihmiskunnan luonnonvarakulutus on jo vuosikymmenien ajan ylittänyt maapallon ekosysteemin kantokyvyn. Ekologinen jalanjälkemme ei ole tasapainossa maapallon biokapasiteetin kanssa. Meillä on siis huikea ekovelka.
”On äärimmäisen riskialtista ja epäoikeudenmukaista, että luonnonvarojen ylikulutuksen annetaan jatkua, vaikka tiedämme sen tuhoisat seuraukset sekä luonnolle että ihmisille”, sanoo WWF:n neuvonantaja Jussi Nikula.
Suomalaisten luonnonvarojen kulutusta tulisi vähentää vähintään 70 prosenttia!
”Suomalainen kulutustaso on paitsi maailmanlaajuisessa, myös eurooppalaisessa vertailussa huomattavan korkea. Valtion olisi kannettava vastuunsa ja rakennettava pitkäaikaista hyvinvointia ohjaamalla kulutusta kohti kestävää tasoa”, Nikula toteaa.
Ylikulutuksen taittamiseen velvoittaa vuonna 2022 solmittu YK:n luontosopimus. Sen tavoitteiden saavuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla suomalaisten luonnonvarojen kulutusta tulisi vähentää vähintään 70 prosenttia.
Suuri osa suomalaisen kulutuksen vaikutuksista on ulkoistettu Suomen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi noin 40 prosenttia suomalaisten käyttämien elintarvikkeiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta sijaitsee ulkomailla.
LUE LISÄÄ: WWF Suomi
Salon TasausKohtuusPaja on vuodesta 2017 huomioinut ylikulutuksen ongelman rakentamalla ”Ekovelkapöydän” Salon pääkirjastoon, syksyllä maailman ylikulutuspäivän johdosta ja keväällä Suomen ylikulutuspäivän tienovilla.
TaKoPajan perinteinen Kohtuutalouspiknik järjestettiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.
Yhteinen kasvispiknikpöytä katettiin nyyttäriperiaatteella Villin nurmikolla. Musisointia ohjasi Henni Isojunno. Katso kuvat!
Kansainvälisen Degrowth-piknikin tarkoitus on luoda yhteyttä ihmisten välillä, jotka pyrkivät tai kaipaavat siirtymistä yksinkertaisempaan, maapallon kantokyvyn mukaiseen kestävään, oikeudenmukaiseen ja iloiseen elämään. Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta elämän- ja yhteiskuntamuotoa, jossa kaikki ihmiset ja muu luonto voivat hyvin. Hyvä elämä kaikille on mahdollinen! Kohtuuspiknik on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Suoluonnon itku - Noora Kauppilan esitys Perniön Melassuolla
kansainvälisenä Luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5.
Kävelimme yhdessä Melassuolle ja saimme kuulla kertomuksia Melassuon historiasta ja suoluonnosta (mm Antero Peijonen ja Juhani Vuorisalo).
Melassuolla esiintyi monitaiteilija, muusikko, laulaja Noora Kauppila esityksellä Suoluonnon itku.
Suomen ylikulutuspäivä vuonna 2024 oli 12.4.
TaKoPajan EKOVELKAPÖYTÄ oli jälleen esillä Salon pääkirjastossa huhtikuun ajan.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni 42 % vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Kiitos tämän meidän suomalaisten laskennallinen luonnonvarojen ylikulutuspäivä on hieman siirtynyt, mutta meillä on edelleen huikea ekovelka. Kulutamme vuodessa luonnonvaroja valtavasti enemmän kuin planeetalta löytyy eli "lainaamme" tulevaisuudelta.
Hyvä asia on, että voimme jokainen miettiä ja tehdä muutoksia kulutustottumuuksimme ja kohtuullista elintapojamme niin, että mahdumme planeetan rajoihin sopivaan elämään. Keskustelkaamme tästä kotona, työpaikoilla, yhdistyksissä, organisaatioissa; yhteiskunnan kaikilla tasoilla! Toisenlainen maailma on mahdollinen! Lue lisää: WWF Suomi ja YLE Uutiset 12.4.2024
Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Lue lisää maailman ylikulutuksesta: Overshoot Day
Kuvaus siitä miten Suomi ja moni muu maa sijoittuu maapallon ylikulutuskalenterissa:
TUULI ORASMAA: Maaseudun Tulevaisuus
Kuva: Laura Karlin
"Maatalous aiheuttaa huomattavan osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotanto on kuitenkin välttämätöntä. Miten tämä ristiriita ratkaistaan kestävästi ja reilusti?
Maaseudun tulevaisuus vie matkalle läpi suomalaisen maaseudun turvepelloilta navettoihin ja metsälaitumille, Ivalosta Kirkkonummelle. Tuuli Orasmaa kohtaa maatalousyrittäjiä, joista monet katsovat joutuneensa ilmastokeskustelussa syytetyn penkille: maanviljelijöitä kohdellaan kuin ilmastorikollisia. Jatkuvat muutosvaatimukset tuntuvat mahdottomilta."
Tilaisuuden jälkeen keskustelu jatkui vilkkaana iltateen lomassa kulttuuritalo Villissä. Alustuksena kuultiin Henrik Hausenin kommenttipuheenvuoro.
Suon merkityksestä ilmastolle ja ekosysteemeille
illan aiheena 13.3. kulttuuritalo Villissä
Dialoginen keskustelu Perniön Melassuon tilanteesta ja kohtalosta.
Kohtuus vaarassa 9 – kansalaisseminaari Joensuussa ja Kolilla 29.9.-1.10.2023:
Nytriitti – Riiteistä, taiteesta ja kohtuuden kulttuurista
Ks. Kohtuus Vaarassa
”Nykyisellä tasolla ihmisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 1,7 maapalloa. Suurimman osan maapallon luonnonvaroista kuluttavat korkeamman tulotason maissa elävät ihmiset, kuten me suomalaiset”, sanoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. ”Ylikulutusta jatkamalla teemme tietoisen valinnan heikentää edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille Suomessa ja koko maailmassa”, Nikula toteaa.
Lue lisää: Overshoot Day
Kansainvälinen ilmastolakko 15.9.2023 myös Salossa
Kiritämme kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden ja elinkelpoisen planeetan puolesta sekä osoittamaan solidaarisuutta eniten ilmastokriisistä kärsiviä alueita ja kansoja kohtaan. Tuemme Greta Thunbergin ja maailman nuorten vaatimusta siitä, että kaikki päättäjät sekä media käsittelevät ilmastokriisiä akuuttina kriisinä.
Galleria
Kohtuutalouspiknik 6.6.2023
Perinteiselle Degrowth-piknikille kokoonnuttiin kulttuuritalo Villin pihalla vegetaarisen lähiruoan ja talouskeskustelun ympärille.
Kari Saarinen esitti uusia laulujaan kitarasäestyksellä. Yksi laulu oli kirjoitettu TasausKohtuusPajalle :)
Oli kirjaesittelyjä, runoja, spontaania laulua ja puhetta.
Katso kuvagalleria!
Kansainvälisen Degrowth-piknikin tarkoitus on luoda yhteyttä ihmisten välillä, jotka pyrkivät tai kaipaavat siirtymistä yksinkertaisempaan, maapallon kantokyvyn mukaiseen kestävään, oikeudenmukaiseen ja iloiseen elämään. Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta elämän- ja yhteiskuntamuotoa, jossa kaikki ihmiset ja muu luonto voivat hyvin. Hyvä elämä kaikille on mahdollinen! Kohtuuspiknik on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Kevätretki Alaspään luomutilalle 22.5.2023
Kansainvälisenä YK:n Luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5. TaKoPajan kevätretkellä suunnattiin Perniön Alaspään luomutilalle ja sen metsiin. Saimme kuulla ja keskustella jatkuvanpeitteisestä metsänkasvatuksesta useassa metsäkohteeessa. Perinteinen kevätretki järjestettiin tällä kertaa yhteistyössä tammisaarelaisten luontoystävien kanssa (Raseborgs Natur rf / Raaseporin Luonto ry).
Lisätietoja Alaspään tilasta tästä!
Kuvat: Paula Lönnemo. Katso lisää TaKoPajan retkikuvia: kuvagalleria
Lisätietoja jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta:
- Jatkuvan kasvatuksen vaikutukset monimuotoisuuteen - käyttösovellutuksia luonnonhoidon tarpeisiin: Petri Keto-Tokoi
- Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yhdistys Silva ry
- Meidän metsämme-kansalaisliikkeen kotisivut
Taustatietoja Luonnon monimuotoisuuden päivästä: International Day for Biodiversity 2023 "From Agreement to Action: Build Back Biodiversity"
Ekovelkapöytä esillä Salon pääkirjastossa maaliskuussa 2023
Pystytimme jälleen Ekovelkapöydän Salon pääkirjastoon Suomen ylikulutuspäivän 31.3.2023 johdosta. Lue lisää WWF:n sivuilla!
Ekologisen kriisin hillitseminen edellyttää sen juurisyihin puuttumista. Tämä tarkoittaa myös luonnonvarojen ja energian kulutuksen kokonaismäärän vähentämistä. Ylikulutus tulee muuttaa kestäväksi ja oikeudenmukaiseksi resurssien käytöksi.
Suomen Kohtuusliike lähti eduskuntavaalien 2023 alla mukaan Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -kampanjaan, jonka tarkoitus oli sitouttaa eduskuntavaalien ehdokkaita oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin.
Kansainvälinen ilmastolakko pe 3.3.2023
Salossa osallistuimme kansainväliseen Fridays For Future -ilmastolakkoon kaupungintalon edustalla klo 10-12. Vaadimme joka tason ja joka sektorin ripeitä päätöksiä ilmastokriisin hidastamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi niin paikallisesti kuin laajemminkin!
Facebook #TomorrowIsTooLate #EndFossilFinance
Kaikki luodon linnut
2.3. Salon pääkirjastossa ja TaKoPajan iltateet jälkeenpäin Villissä
Osallistuimme Panu ja Sanna-Mari Kuntun kirjailijavierailuun Salon pääkirjastossa to 2.3. klo 17-18:30, jonka jälkeen jatkoimme keskustelua heidän ja kaikkien kiinnostuneiden kanssa kulttuuritalo Villissä iltateen ja nyyttäripöydän äärellä.
"Kemiönsaarella asuvat saaristoekologi Panu Kunttu ja eräopas Sanna-Mari Kunttu seurasivat kajakeillaan meloen Pentti Linkolan perheineen 1970-luvulla soutaen tekemää lintujen laskentareittiä. Reitti kulki halki lounaisen saariston Salosta Poriin. Seitsemän viikon ja yli tuhannen kilometrin mittaisella retkellä tutkittiin lintuja ja havainnoitiin luonnon muutoksia. Tutkimusretki muuttui seikkailuksi, kun vastoinkäymisiä ilmaantui ja kovat tuulet vangitsivat melojat autioille luodoille.
Matkasta syntynyt kirja Kaikki luodon linnut (2022) vie lukijan tutkimusretkelle ainutlaatuisen saariston monimuotoiseen luontoon. Matkalla koetaan upeita hetkiä vielä säilyneillä erämaisilla alueilla, mutta nähdään myös hävitettyä luonnonmaisemaa. Kokemuksia peilataan Linkoloiden retkeen. Kertomusta rytmittävät tieto-osuudet linnuston ja saaristoympäristön muutoksista, luonnon ilmiöistä ja retkeilystä."
22.-23.9. JA METSÄMARSSI 24.9.2022
Jorgen Randers ja Kasvun rajat – Onko vihdoin aika luopua kasvun tavoittelusta?
Kasvun rajat -raporttien keskeinen kirjoittaja, emeritusprofessori Jorgen Randers, saapui syyskuussa Helsinkiin Kasvun rajat -raportin 50-vuotispäivän kunniaksi. Hän kertoi mm. missä alkuperäinen raportti, jonka aikahorisontti ulottui vuoteen 2022, osui oikeaan ja mitkä ennustuksista eivät ole toteutuneet kirjoittajien odottamalla tavalla.
Randersin vierailun päätapahtuma Where are the limits? -tilaisuus Tiedekulmassa avasi ympäristöministeri Maria Ohisalo ja Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. Panelists: Sustainable Change -panel: Prof. Jørgen Randers, Prof. Pirjo Kristiina Virtanen, Deputy Mayor Anni Sinnemäki, activist-author Teemu Vaarakallio.
Rooman klubin julkaisema Kasvun rajat -raportti (The Limits to Growth) on yksi modernin ympäristöliikkeen keskeisistä innoittajista. Sen tunnettu pääviesti on, että talous- ja väestönkasvu eivät voi jatkua samaa vauhtia, ilman vakavia ympäristöongelmia ja yhteiskuntien romahduksia tällä vuosisadalla. Raportin ilmestymisestä on tänä vuonna 50 vuotta, mutta onko siinä ajassa mikään muuttunut? Raportista julkaistiin aikanaan 20- ja 30-vuotispäivitykset, joissa sama hälyttävä viesti tarkentui ajankohtaisella tutkimusaineistolla. Varoituksista huolimatta riskialtis, ympäristön ja yhteiskuntien kannalta haitallinen kehitys on jatkunut globaalisti, mikä uhkaa jo elämämme perusteita mm. rajun ilmastonmuutoksen ja luontokadon takia.
Professori Randers saapui Suomeen Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin (HELSUS) kutsumana. Hänen vierailunsa toteutuu yhteistyössä Sitran, Kelan ja Rooman klubin Suomen yhdistyksen kanssa. Katso luento ja keskustelu!
Ylikulutus, huoltovarmuus ja kohtuus -
Kohtuusliikkeen syysseminaari pe 23.9.2022
Osallistuimme valtakunnallisen Kohtuusliikkeen järjestämään Kohtuusseminaariin Helsingissä - Salossa etänä - globaali ilmastolakon jälkeen klo 12-14
Vuoden suurin ympäristömielenosoitus METSÄMARSSI la 24.9.2022
Kuluneen kesän alussa selvisi, että Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Tämä on seurausta mm. viime vuoden kovista hakkuista ja puuston kasvun hidastumisesta. Nielujen romahdus on merkittävä uhka Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi metsien voimakas käyttö heikentää lukuisten metsälajien elinympäristöä ja kiihdyttää luontokatoa.
Nyt on aika toimia asetettujen tavoitteiden eteen. Hallitus voi vielä pysäyttää hiilinielujen huolestuttavan kehityksen toteuttamalla Suomen ilmastopaneelin esittämän pelastusohjelman, jossa määritellään tarvittavat nopeat keinot nielujen parantamiseksipelastamiseksi. Suojelemalla monimuotoisuudelle korvaamattomat metsät Suomi voi vielä estää näiden ainutlaatuisten elinympäristöjen katoamisen ja hillitä luontomme köyhtymistä.
Jotta suuntamme kääntyisi kohti kestävää tulevaisuutta, tulee meidän vaatia sitä yhdessä. Liity mukaan Metsämarssille lauantaina 24.9.2022 osoittamaan Suomen hallitukselle, että nyt on aika kuunnella asiantuntijoita, lunastaa lupaukset ja asettaa rajat ilmasto- ja luontotavoitteet vesittäville hakkuille!
Metsämarssi vaati, että hallitus ...
…suojelee välittömästi kaikki valtion mailla sijaitsevat suojelemattomat luonnonmetsät ja vanhat metsät.
…käynnistää toimet, joilla suojellaan 30 prosenttia Suomen metsistä.
…ottaa käyttöön metsäkatomaksun sekä muita vaikuttavia keinoja maankäyttösektorin hiilinielujen turvaamiseksi ja lisäämiseksi.
…vähentää merkittävästi talousmetsien hakkuita valtion mailla.
…turvaa rahoituksen luonnontilaisten ja vanhojen metsien vapaaehtoiselle suojelemiselle yksityismailla.
Metsämarssin 2022 järjestivät:
Climate Move
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja
Elokapina
Finnwatch
Fridays for Future
Greenpeace
Ilmastovanhemmat
Ilmastoisovanhemmat
Luonto-Liitto
Luonto-Liiton Metsärymä
Maan ystävät ry
Meidän metsämme
Metsäliike
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Instagram: @metsamarssi2022
SKOGSMARSCHEN 24.8.2022
löften har kolsänkorna i våra skogar kollapsat och inte ens statens sista egna naturskogar har skyddats.
fjolårets stora avverkningar och nedbromsningen av skogsbeståndets tillväxt.
TaKoPajan Ekovelkapöytä esillä Salon pääkirjastossa 15.8. -14.9.
Kokosimme jälleen Salon pääkirjastoon Ekovelkapöydän, jossa aiheena ylituotannon ja ylikulutuksen ongelma. Jo kuudetta vuotta esillä olevalle pöydälle on koottu kirjallisuutta ja muuta materiaalia aikamme suurimmista ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Maailman ylikulutuspäivä oli 28.7.2022, jolloin maailman ylikulutuksen johdosta maapallon luonnonvarakiintiö oli kulutettu loppuun. Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä oli jo 31.3.2022! Nämä ylikulutuspäivät muistuttavat meitä tarpeesta löytää uusia ratkaisuja luonnonvarojen kestävään käyttöön.
”Ruuan- ja energiantuotanto sekä liikenne ovat globaalisti suurimpia ylikulutuksen aiheuttajia, ja siksi niihin liittyvät kulutusvalinnat ovat ympäristön kannalta yksittäiselle ihmiselle merkittävimpiä. 'Tärkeimmät ohjeet on kuultu useita kertoja: vältä autoilua ja syö vähemmän lihaa. Lihasvoimalla liikkuminen ja kasvipainotteinen ruoka tuovat myös terveyttä .... Näin monet jo toimivatkin, mutta tarvitaan myös selvästi voimakkaampaa yhteiskunnallista ohjausta, jotta kestävyyssiirtymä saadaan kunnolla vauhtiin koko yhteiskunnassa ... Usein palautteen antaminen, kuten poliitikolle kirjottaminen tai tuotteen alkuperän tiedusteleminen kauppiaalta, voi tuntua mitättömän pieneltä teolta, mutta näillä viesteillä on merkitystä', WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula sanoo." Lue WWF Suomen tiedote!
Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Seurasimme yhdessä julkistustilaisuus –webinaaria: Donitsitalouden työkalupakki ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien kuntien ja alueiden tueksi
DONITSITALOUS on visio taloudesta, jossa planeetan ekologisen kantokyvyn rajat on yhdistetty YK:n sosiaalisen kestävyyden tavoitteisiin. Donitsitalouden on lanseerannut tutkija Kate Raworth kirjassaan Donitsitaloustiede – 7 tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä.
Donitsitalouden ajatusta voidaan soveltaa myös paikallisesti. Paikallistason soveltamista on pilotoitu lukuisissa kaupungeissa maailmalla. Myös Suomessa Pirkanmaan liitto on tehnyt Pirkanmaan kestävän kehityksen nykytilasta analyysin donitsitalouden mallin mukaan.
Webinaarissa julkistettava työkalupakki on suunnattu kuntien viranhaltijoille, päättäjille, kehitysorganisaatioille ja kaikille, jotka haluavat edistää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja kukoistavaa yhteiskuntamuotoa.
Lue lisää: Suomen donitsitaloushanke
Webinaarin jälkeen jatkettiin keskustelua lähiruokapiknikin muodossa Villin pihalla
Ohjelmassa mm. kreikkalaisia lauluja, joita esitti The Blueberry Sisters. Katso TaKoPajan kuva-albumi
Kansainvälisen Degrowth -piknikin tarkoitus on luoda yhteyttä ihmisten välillä, jotka pyrkivät tai kaipaavat siirtymistä yksinkertaisempaan, maapallon kantokyvyn mukaiseen kestävään, oikeudenmukaiseen ja iloiseen elämään. Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta elämän- ja yhteiskuntamuotoa, jossa kaikki ihmiset ja luonto voivat hyvin. Hyvä elämä kaikille on mahdollinen!
TaKoPajan perinteinen kevätretki kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5
Lähdimme suojeltuun arvokkaaseen Vuohisaaren lähimetsään kysyen "Mikä on metsä?" Oppaana TaKoPajan ja "TV:stä tuttu" Eeva-Stiina Lönnemo #Skogens röst #MetsänÄäni, joka kertoi meille minkälainen on monimuotoinen metsäekosysteemi.
Kuvat: Paula Lönnemo
Skogens röst / Metsän ääni Areenassa
YK:n Kansainvälisen Luonnon monimuotoisuuden päivän verkkosivuille: International Biodiversity Day 2022
Suomen ylikulutuspäivä oli jo 31.3.2022!
Ylikulutuspäivä muistuttaa tarpeesta löytää uusia ratkaisuja luonnonvarojen kestävään käyttöön
"Suomi on yksi Euroopan eniten resursseja käyttäviä maita. Suomen kotimainen kulutus on noin 29 tonnia henkeä kohden, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3-8 tonnia. Suomen ylikulutuspäivä on tänä vuonna jo 31. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ovat kuluttaneet kolmessa kuukaudessa oman osansa uusiutuvista luonnonvaroista." Lue lisää Valtioneuvoston tiedotteesta
Itse asiassa jokainen päivä on ylikulutuspäivä. Huomioimme laskennallista ylikulutuspäivää Salon pääkirjastossa huhtikuun ajan. Esillä oli jo viisi vuotta täyttävä TaKoPajan EKOVELKAPÖYTÄ, jossa kirjallisuutta ja muuta aineistoa. Ylikulutuspäivään ja ekovelkaan liittyen meillä oli
Kirjailijavieraana Juha Kauppinen
TaKoPajan ja Salon pääkirjaston yhteinen kirjailijavieras 21.4.2022 oli hämeenlinnalainen tietokirjailija, biologi, toimittaja Juha Kauppinen (s. 1975), joka on kirjoittanut ympäristöstä ja luonnosta näkyvimmillä foorumeilla 20 vuoden ajan. Hänet on palkittu toimittajana Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla ja kirjailijana Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.
Teokset Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019, Siltala) ja Heräämisiä - kuinka minusta tuli luonnonsuojelija (Siltala 2021) ovat molemmat edenneet lisäpainoksiin ja keränneet kiittäviä arvioita.
Heräämisiä-kirjassaan Juha Kauppinen kertoo mm. niistä taisteluista, joita luonnon puolesta on käyty. Yksi kirjassa haastatelluista on salolainen Eeva Hallivuori, joka aikoinaan lähti puolustamaan Koijärven lintujärveä juuri täältä Salosta.
Lue Ylen uutinen!
Kuva Juhasta: Laura Malmivaara / Siltala
KANSAINVÄLINEN ILMASTOLAKKO 25.3.2022
Salossa osallistuimme jälleen kansainväliseen #FridaysForFuture-ilmastolakkoon. Kokoonnuimme Salon kaupungintalon edustalle kirittämään kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden, rauhan ja elinkelpoisen planeetan puolesta.
#StandWithUkraine #PeaceAndJustice
Päästöt alas - nielut ylös! -viestiimme Salon kaupungin päättäille ja johdolle voit lukea tästä!
Lisätietoja: FridaysForFuture 
Kuulumiset Kohtuus Vaarassa 8 -tapahtumasta
TaKoPajan avoimessa illassa 9.11.2021 kulttuuritalo Villissä katsoimme kuvia ja saimme kuulla mistä Joensuussa ja Kolilla keskusteltiin. Lue lisää!
Kohtuus Vaarassa -liikkeen tiedote: Ympäristökriisejä ei ratkaista ilman hätäjarrutusta ja systeemistä siirtymää
Lisätietoja www.kohtuusvaarassa.com
Kirjailijavieras
Kerttu Kotakorpi: SUOMEN LUONTO 2100 - tutkimusretki tulevaisuuteen
Meteorologi Kerttu Kotakorpi oli TasausKohtuusPajan ja Ilmastoviisas Salo -ryhmän kirjailijavieraana webinaarissa 28.9.2021. Kirjailijavierailu järjestettiin jälleen yhteistyössä Salon pääkirjaston kanssa, jossa syyskuun aikana oli esillä ylikulutukseen liittyvä Ekovelkapöytä.
Kiitos Kertulle hyvästä esityksestä ja osallistujille vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta!
"Suosikkimeteorologi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100 on viimeisimpään tutkimustietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt.
Ilmastonmuutos muuttaa vääjäämättä elämää kaikkialla maapallolla. Millaisia muutoksia Suomen ilmasto ja luonto tulevat kohtaamaan tällä vuosisadalla? Miten vuodenajat muuttuvat? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä? Entä mitä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä tai järvissämme tuttuja kaloja? Miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Tähän kirjaan hän on koonnut uusimman tutkimustiedon mukaisen käsityksen siitä, millaista Suomessa voisi olla vuonna 2100. Pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneisiin maisemiin ja elinympäristöihin, uudenlaiseen lajistoon ja vuoden kiertoon, jossa talvet lyhenevät, kesät pitenevät ja sateet lisääntyvät.
Kerttu Kotakorpi (s. 1987) on kotoisin Vaasasta ja opiskellut meteorologiaa Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut tv-meteorologina vuodesta 2008, ensin Nelosen uutisissa ja nykyään Ylellä. Kotakorpi on ollut lapsesta asti kiinnostunut luonnosta, ulkoilusta ja ilmastosta. Suomen luonto 2100 on hänen ensimmäinen teoksensa." (Bazar 2021)
Mikä Ekovelkapöytä?
Maailman ylikulutuspäivä, jolloin maailman ylikulutuksen johdosta maapallon luonnonvarakiintiö oli kulutettu loppuun, oli siis jo heinäkuun lopussa (29.7.2021).
Salon pääkirjastossa oli koko syyskuun aikana esillä TaKoPajan Ekovelkapöytä, josta löytyi kirjallisuutta ylikulutukseen liittyvistä teemoista, kuten luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta sekä rakentavista keinoista näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula määrittelee ylikulutuksen rautalankamallilla seuraavasti: "Ylikulutus on erilaisten tarpeiden täyttämistä sillä tavalla, että siihen kuluu enemmän luonnonvaroja kuin kestävällä tasolla."
Lue koko uutinen asiasta ja tutustu WWF Suomen viestiin asiasta!
Arvion tekee vuosittain Global Footprint Network
Kansainvälinen ilmastolakko 24.9.2021
IPCC:n tuoreen raportin ja Glasgow’n COP26-ilmastokokouksen johdosta kokoonnuimme 24.9. kansainväliseen #FridaysForFuture-ilmastolakkoon Salon kaupungintalon edustalle kirittämään kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden ja elinkelpoisen planeetan puolesta.
Viestimme olivat vastaanottamassa kaupunginvaltuuston pj. Heikki Tamminen ja kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi.
Katso lisää kuvia!
Luonnon monimuotoisuuden päivä 2021
Kävimme lauantaina 22.5. TaKoPajan retkellä Kruunuvuorelle Karjaskylän Aarnionperän lähellä. Oppaina meillä oli Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen Mikko Hovila ja museoammattilainen Liisa Saarinen. Koronarajoitusten takia osallistujamäärä rajattiin kymmeneen eli mukaan ei mahtunut kuin osa TaKoPajan aktiiveista. Lue lisää ...
Suomen ylikulutuspäivä oli 10.4.2021!
TaKoPajan perinteiset kirjailijavierailut jatkuivat pandemiasta huolimatta
Kirjailijavierailu toteutettiin virtuaalisesti 15.4.2021.
Kestävän elämän manifestin (VESL ry, 2021) tekijät KTT Toni Ruuska esitteli hänen ja KTT Pasi Heikkurisen kirjan pääteemat. Keskusteltiin heidän esittämistään ekologisen kriisin ratkaisuehdotuksista, kuten maalle muuttamisesta, paikallistalouksien elvyttämisestä ja luontosuhteen muutoksesta.
Lue Vihreän kirjaston juttu yhteistyöstä Salon pääkirjaston kanssa - tästä! Kiitos Virpi! Facebook
Katso myös KTT Toni Ruuskan kirjailijavierailun 15.4. diaesitys / Our World in Data
Perjantait Gretan kanssa Salo
#FridaysForFuture kansainvälistä lakkopäivää 19.3.2021 toteutimme Salossa kenkälakon muodossa kaupungintalon edessä.
Skolstrejk -> skostrejk! Lue lisää ...
TaKoPajan talvinen etäkeskustelusarja:
Poluilla kohtuuteen - kolme näkökulmaa
- Ti 9.2. klo 18:30-20, Oma ruoka - omatarvepuutarhapaja, Eeva-Stiina Lönnemo. Keskustellaan oman ruoan viljelemisestä käytännössä. Jaetaan kokemuksia ja opitaan yhdessä.
- To 11.2. klo 18:30-20, Kohtuutta eduskuntatasolla – onko siirtymää havaittavissa? Tuuli Orasmaa. Pohditaan yhdessä, haluaisimmeko tehdä Kohtuusliikkeessä enemmän vaikuttamistyötä kansanedustajien suuntaan. Entä kunnallispoliitikkojen? Mikä meitä inspiroisi ja mistä olisi liikkeelle hyötyä? Tuuli kertoo myös jo käydyistä keskusteluista muutamien kansanedustajien kanssa Kohtuusliikkeen eduskuntavaalikampanjan jälkeen. Tuo mukaan omia kokemuksia, kysymyksiä ja ajatuksia!
- Ke 17.2. klo 18:30-20, Armeijoiden päästöt ja ilmastotavoitteet, Esa Noresvuo (Aseistakieltäytyjäliitto). Maailman armeijat tuottavat arviolta kaksi kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin siviililentoliikenne, mutta silti niitä ei ole huomioitu ilmastosopimuksissa. Työpajassa kuullaan alustus aiheeseen ja sen jälkeen pohditaan yhdessä kuinka militarismista päästäisiin kohti kestävän kehityksen mukaista turvallisuusajattelua sekä millaisia kampanjointimahdollisuuksia ilmasto- ja rauhanaktivismin välillä on.
Sarja liittyi syksyn 2020 Polkuja Kohtuuteen 3-tapahtumaan.
2020
TaKoPajan 10-vuotisjuhla päättyi juhlavasti Bio Salossa
Ritva Kovalaisen metsäluento ja elokuvan ensi-ilta 28.11.2020
-
-
-
"Luonnon metsä ja metsän luonto"
Katso kuvagalleria
Ensi-iltaesityksenä ja elävän musiikin säestyksellä
Ritva Kovalaisen elokuva POECILE POETICA
- Runollinen kuvaelma metsäerämaan kosketuksesta (2020), 14 min.
Muusikot:
Elina Seppänen, viulu | Iina Marja-aho, alttoviulu | Katri Antikainen, sello | Ilmari Turunen, rummut.
Käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus: Ritva Kovalainen.
Musiikki: Ahti Marja-aho.
Esiintyjät: Siiri Matinpuro ja Ilmari Turunen.
Kuvaus: Ville Tanttu | Ritva Kovalainen.
Poecile poetica on elokuvaelma oikeudesta ja mahdollisuudesta erämaan kokemiseen. Elokuva kuljettaa kahden nuoren mukana syvälle luonnontilaiseen metsään, korpiin, hongikoihin ja puhtaan veden syntysijoille. Yhteys metsään syntyy kulkemisesta, kokemisesta, leikistä, toisenlaisesta tietämisestä ja eläinten kielillä puhumisesta. Elokuvan nimi viittaa nopeasti uhanalaistuneisiin metsätiaisiin. Luonnonmetsien osuuden huvettua Suomessa alle 3 % metsäpinta-alasta, alkavat ne olla niin ihmisille kuin tiaisille äärimmäisiä pakopaikkoja.
Perjantait Gretan kanssa Salossa täytti kaksi vuotta ÄläOstaMitään -päivänä 27.11.2020.
Perjantait Gretan kanssa Salossa ovat jatkuneet kaksi vuotta 30.11.2018 lähtien. Juhlimme kera glögin, pipareiden ja turvavälein. Perjantait Gretan kanssa Facebookissa
PÖLYTTÄJÄT AHDINGOSSA - ME VOIMME AUTTAA!
TaKoPaja ja Ilmastoviisas Salo -ryhmä toteutti yhdessä Salon kansalaisopiston kanssa yleisöillan 5.10. klo 18-20 niittylajien suojeluksesta ja pölyttäjien tarpeista sekä perhosniittyjen perustamisesta julkisilla ja yksityisillä mailla.
Asiantuntijoina mukana alkuvuodesta tienvarsiniityistä väitellyt Jussi Lampinen (Turun yliopisto) aiheena niittylajien suojelu tienvarsilla ja nurmikoilla, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen (MKN Maisemapalvelut) aiheena perhosniityt. Puutarhuri Markku Johansson Salon seurakunnasta kertoi miten seurakunnan alueilla ollaan lähdetty pölyttäjien ahdinkoa helpottamaan.
Lue lisää .... Esimerkkejä Suomesta mainitaan tässä Ylen artikkelissa
Tejon kansallispuiston Punassuolla 4.10.2020 klo 16
"Vanhan musiikkiperinteen kokonaisvaltaisuus ja syvyys sekä tekstien aina ajankohtaiset teemat luovat maailman, jossa ei ole ääriviivaa ja se kiehtoo minua. Lähestyn musiikkia kokonaisvaltaisesti tutkien musiikin, luonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja pyrin käyttämään ääntäni nostaakseen esiin myös emotionaalisesti monisyisiä teemoja yhteiskunnassa. Laulaminen ja musiikki ikään kuin pakottavat ihmisyyden, oman luonnon äärelle, kuuntelemaan syvintä olemusta ja kunnioittamaan elämää maapallolla." Lue lisää: Noora Kauppila
"Suolla aikakäsitys ja läsnäolo on erilaista kuin muualla. Suo edustaa minulle hitaan elämän arvoja, olemista ja observoimista... Soilla on valtava merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta niiden toimiessa muun muassa hiilinieluina. Sen vuoksi on tärkeää vaalia jäljellä olevia luonnontilaisia soitamme." Lue lisää Kalevasta
Järjestimme 2.-3.10. TaKoPajan 10-vuotisjuhlawebinaarin, joka striimattin kulttuuritalo Villistä. Alla kohtuuswebinaarin ohjelma ja tallenteet. Katso myös webinaarin yhteydessä julkaistu dokkari Salon TasausKohtuusPajasta 2010-2020!
TasausKohtuusPajan YouTube-kanava
Tulevaisuuksien uusi hyvä
- tarinoita ja mielikuvia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista
Vanhat tarinat ja elämäntavat on nähty. Liian moni – vaikka viime 50 vuoden tarinoista - ovat syöksyneet luonnonresurssien liikakäyttöön ja talouden kasvupakon johtamaan kestämättömään ekologiseen kriisiin. On siirryttävä elonkirjoa ja planeetan rajoja kunnioittavaan uuteen aikaan. Siirtymä / transitio tai muutos / transformaatio on välttämätön, jotta tulevaisuus olisi valoisa ja ihmisten elämä tasapainossa keskenään ja kaiken muun elävän kanssa. Osa uusista tarinoista on vanhoja muistuttavia, osa niistä aivan uusia. Osa tarinoista tuo uutta hyvinvointia ja iloa jokapäiväiseen arkeemme, osa toteutuu yhteiskunnan järjestelmätasolla. Kun luovumme ylikulutuksesta ja kiireestä voitamme paljon ja kestämme kriisejä paremmin.
Haluamme antaa uusille tarinoille ja mielikuville tilaa ja aikaa, jotta siirtyminen kohtuuden poluille olisi ilon, tasa-arvon, rauhan, terveyden ja muun hyvän leimaama.
Kohtuusstudion kuvagalleria
KOHTUUSWEBINAARIN OHJELMA:
Pe 2.10.2020
Klo 13:30 (S)low- tech – Kannanotto taiteen kautta, kuvataiteilija Simon Gripenberg (Pietarsaari)
Katso tallenne
Henkilökohtainen tarina siitä, minkälaista on jättää korkeakouluopinnot kesken, irtautua oravanpyörästä ja sen sijaan ryhtyä vaikuttamaan taiteen avulla. Gripenberg kertoo miksi hitaus ja yksinkertaisuus ovat hänelle tärkeitä käsitteitä sekä pohtii sitä, miten voisimme ympäristö- ja ilmastokriisin keskellä tällaisesta lähestymistavasta hyötyä.
"Toivon, että voisimme purkaa sisäisiä henkisiä rajoituksiamme, ja esittää visiomme ja ideamme, vaikka tuntuisikin siltä, että ne eivät ole ihan valmiita. Ja uskaltaa ottaa sen riskin, että vaikutamme naiiveilta. Taiteella, tekniikalla, tutkimuksella ja luonnontietellä on paljon yhtenäisyyksiä ja paljon annettavaa toisilleen. Meidän tekemät rajanvedot, sekä ihmisten että tiedealojen välillä, elävät vain meidän mielikuvituksessa. Mielenkiintoisemmat keskustelut syntyvät odottamattomissa tapaamisissa." Lue lisää: SimonShares
"Gripenberg etsii taiteellisessa ajattelussaan elämän syvyyttä, hitaasti, luottaen sekä intuitioon että systemaattiseen työhön, jossa taide ja tekniikka kietoutuvat merkillisesti yhteen". Jaana Erkkilä-Hill, kuvataiteen professori, Lapin yliopisto
Klo 15:30 Tulevaisuuksien uusi hyvä
Paneelissa:
Pasi Heikkurinen, Helsingin Yliopisto SUCH
Tuuli Hirvilammi, Tampereen yliopisto, ORSI – hanke ORSI
Risto Isomäki, tieteiskirjailija
Saara Kankaanrinta, hallituksen puheenjohtaja, BSAG, Soilfood Qvidja
(Saara ei päässyt tulemaan tähän kattopaneeliin, mutta lähetti meille tervehdyksensä.)
Fasilitaattori: Timo Järvensivu, verkostojohtamisen tutkija
Klo 18:30 Muutoksen syväluotausta – kun säätäminen ei riitä
Klo 19:30 Pieni iltasoitto
Henrik ja Robert Lamberg, Salon musiikkiopiston opiskelijoita
Runoja lukee Helena Ahonen, TaKoPaja
La 3.10.2020
- Uusia tarinoita kotitalouksien ja yhteiskuntajärjestelmän näkökulmista
Paneelissa Ira Hellsten, Toni Ruuska, Heta Seppälä, Henri Wiman, fasilitaattori: Eeva Houtbeckers
Klo 10:45 Henkinen jaksaminen romahduksen ja murroksen keskellä
Paneelissa Irma Heiskanen, Ira Hellsten, Tuuli Hirvilammi, Osma Naukkarinen, fasilitaattori: Pauliina Kainulainen.
Päiväsatu: Irma Heiskanen
Klo 12:40 TaKoPaja - 10 vuotta kohtuuden poluilla, pieni dokumentti
Klo 13:00 Tarinoita tulevaisuudesta
Ina Rosberg, Ida Korhonen, Naim Panahi
Ekovelkapöydän kirjanäyttelyn yhteydessä, yhteistyössä Salon pääkirjaston kanssa järjestettiin kaikille avoin kirjailijailta. Tilaisuudella avattiin TaKoPajan 10-vuotisjuhlapäiviä.
1.10. kirjailijavieraana metsä- ja ekoteologi Pauliina Kainulainen
Pauliina Kainulaisen Suuren järven syvä hengitys - Luontosuhde ja kokonainen mieli (Kirjapaja) vie matkalle kohti syvää tietoisuutta siitä, miten voimme elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tienviittoina ovat alkuperäiskansojen elämäntavat, kohtuuden kulttuuri, riittien kieli, järven ja metsän opetukset.
Perjantaina 25.9.2020 kokoonnuimme jälleen kansainväliseen ilmastolakkoon (koronaturvavälein) Salon kaupungintalon edustalle klo 10-12. Tuemme Greta Thunbergin ja maailman nuorten ilmastolakkoa ja vaadimme kaikilta kunnilta ja maamme hallitukselta ilmastokriisiin vastaavia pikaisia päätöksiä.
Mielessämme ovat haavoittuvimmat kansat ja alueet (Most Affected People and Areas = MAPA).
Solidaarisuuden symboli (MAPA): “They are unheard, not voiceless. They are fighting for their present, not just their future. We will not be prisoners of injustice." #FightClimateInjustice”
Mukana Ilmastoviisas Salo -ryhmä
EKOVELKAPÖYTÄ 24.8. - 3.10. Salon pääkirjastossa
Ympäristöministeriön tiedotteen voit lukea tästä
Meidän pitäisi keskustella avoimemmin siitä, miten yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät ylikulutusta: WWF Suomi
Kohtuusliikkeen vastauksia moninaisiin kriiseihin
TaKoPaja mukana Sosiaalifoorumin etätilaisuudessa 30.8.
Globaalin ympäristökriisin syvytessä tilanneanalyysin ja ratkaisujenkin täytyy syventyä. Suomalainen kohtuusliike osana kansainvälistä degrowth/decroissance -liikettä on yli kymmenen vuoden ajan työstänyt määrätietoisesti sellaisia muutosta, jotka samaan aikaan pysäyttäisi ilmaston horjuttamisen, elonkirjon hävittämisen ja ympäristön muun pilaamisen ja mahdollistaisi kaikille hyvän elämän. Alustajina olivat mukana Erja Laakkonen, Maria Dorff, Eeva-Stiina Lönnemo, Toni Ruuska ja fasilitaattorina toimi Timo Järvensivu. Kohtuusliikkeen etätilaisuus oli osa Sosiaalifoorumin ohjelmaa
Mikä on kohtuullista juuri nyt - ja tulevaisuudessa?
Osallistujia ympäri Suomea oli yli 50, tilaisuus oli lämminhenkinen, aiheet ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Alustukset pitivät:
Alviina Alametsä, europarlamentaarikko (vihr.), Helsingin kaupunginvaltuutettu: Mielenterveys on ihmisoikeuskysymys - eroon kohtuuttomista jonoista ja kynnyksistä
Maija Lumme, yritysvastuuasiantuntija, Eettisen kaupan puolesta ry:
Maailmaa ei pelasteta ostos kerrallaan
Timo Järvensivu, KTT, verkostoasiantuntija, yrittäjä:
Vihainen puhe taloudesta
Eeva-Stiina Lönnemo, omavaraisviljelijä, Salon TasausKohtuusPaja: Kohtuus käytännössä:
Ekoeläjän arki koronan aikaan
Lue lisää: Global Degrowth Day
Kansainvälistä Luonnon monimuotoisuuden viikkoa huomioitiin koronaepidemian takia nettivälityksellä!
TaKoPajan virtuaalinen kevätretki
20.5. aiheena vesistöjen monimuotoisuus ja oppaina Valonian vesiasiantuntijat
Kuva: Janne Tolonen
Janne Tolonen kertoi purojen luontoarvoista ja niiden huomioimisesta ja Jussi Aaltonen piti esityksen Uskelanjoesta ja Uskelanjoen kunnostuksista. Kiitos hienoista esityksistä! Saimme paljon tietoa ja inspiraatiota lähteä omalle puro- tai jokiretkelle!
Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä (22.5.) venyi tänä vuonna luontoa juhlistavaksi viikoksi: 18.–22. toukokuuta ja luonnon monimuotoisuudesta viestittiin ja keskusteltiin tiiviisti: Luonnon monimuotoisuuden supervuosi 2020 Viikon kansainvälinen teema: "Our solutions are in nature".
Lisätietoja YK:n biodiversiteettisopimuksesta
#FridaysForFuture –ilmastolakko
Ilmastolakko jatkui Salossa kaupungintalon edustalla 10.1. ja siirrettiin 13.3.2020 sosiaaliseen mediaan koronavirusepidemian vuoksi. Perjantait Gretan kanssa Salossa jatkuivat etänä tunnisteella #ClimateStrikeOnline
Kuvia lakkoviikoilta 39-47
AVASIMME VUODEN 2019 METSÄDIALOGIT 22.1.2020 Helsingissä (Tiedekulma)
Päivitetty kannanotto sekä lisätietoja metsädialogeista löytyy Meidän metsämme -verkkosivuilta
2019
Maailman suurin ilmastotapahtuma WWF:n Earth Hour 30.3.2019
Salon kaupungintalo näytti EARTH HOUR - valomerkin ilmaston puolesta jo toista kertaa kasvisnyyttäreiden muodossa kaupungintalon edustalla.
Ohjelmassa: Kaupungin hallituksen jäsenen Marko Tapion avauspuhe, rummutusta, Ida Korhonen Luonto-Liitosta, TaKoPajan puheita, Roskisnalle ja planeettapallo, Nysisen perheen ilmasto-ohjelma, Päivikki Franck, sirkus-tulitaiteilija Hilda Snellman. Kuvia.
Yhteistyössä: Salon TaKoPaja, Ilmastoviisas Salo -ryhmä, Salon kaupunki, Pro Rantakivet ry. ja Salon VPK Facebook
EARTH HOUR on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Earth Hour ei siis ole sähkön- tai energiansäästötempaus.
LÄMMIN KIITOS JUHA PUNTA - SÄÄTIÖLLE APURAHASTA!
15.3.2019: Global Climate Strike for Future
Maailmanlaajuisessa ilmastolakossa oppilaita useista salolaisista kouluista liittyi Perjantait Gretan kanssa Salo -ilmastoaktiiviryhmään ja esitti vaatimuksensa kaupungin edustajille. Katso video! Suomessa nuoria olivat liikkeellää muuallakin, esim. Helsinki, Turku ja FridaysForFutureSuomi
Viesti GLOBAL STRIKE FOR FUTURE -järjestäjiltä:
Greta Thunberg has inspired us by striking every Friday in front of the Swedish parliament. Since August, 2018 many thousands of students have been striking in front of 300 parliaments and town halls in over 30 countries worldwide. And now on March 15, we will all create a Deep strike together! To show the Climate Crisis is a Crisis!
Salo istuu Gretan kanssa
Perjantait Gretan kanssa -toiminta on maailmanlaajuista.Toimintaa on Suomessa useammalla paikkakunnalla. Salossa aloitimme 30.11.2018 (Salon Seudun Sanomat).
Istuntoviikolla 15 pyysimme kaupungin johtoa paikalle ja esitimme näkökulmamme kaupungin ilmasto-ohjelmaan liittyen. Perjantaina 31.5.2019 olimme istuneet 27 viikkoa.
Kuva: Anders Hellberg / Effekt
2018
Kohtuuden Joulun Julistus
TaKoPajan Kohtuuden joulun julistusta esitti Salon Hyvänmielentorilla 2.12.2018 Spoken Wordina Kallion ilmaisulukion abiturientti Ida Korhonen Luonto-Liitosta. Ida kokosi julistuksen TaKoPajan ajatusten pohjalta. Katso video!
Suomen kohtuusliikkeessä Kohtuuden Joulun Julistusta on luettu vuosittain Joensuussa Kohtuus vaarassa -liikkeen toimesta. Vuonna 2018 Salossa esitettiin nyt ensimmäistä kertaa oma paikallinen julistus.
Perjantait Gretan kanssa
Salo istuu Gretan kanssa -toiminta alkoi 30.11.2018. Kutsu osallistua maailmanlaajuiseen #FridaysForFuture -ilmastoliikehdintään tuli Ruotsista Suomeen Ilmastovanhemmille ry, jolta kutsu saapui myös Saloon. Ajatuksena oli huomioida YK:n Katowicessa alkavaa ilmastokonferenssia. TaKoPajasta oltiin mukana istumassa loppuvupoden perjantait Salon kaupungintalon edessä tukemassa ruotsalaisen 15 v. Greta Thunbergin ja muiden nuorten vaatimusta siitä, että kaikki päättäjät sekä media käsittelevät ilmastokriisiä akuuttina kriisinä.
Lue Greta Thunbergin puhe, jonka hän piti tapaamisessa YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa YK:n ilmastokonferenssissa Puolan Katowicessa ja kuuntele Gretan päätöspuhe Katowicessa 13.12.2018!
#meidänmetsämme
Salon TaKoPaja on ollut vahvasti edustettuna Suomen kohtuusliikkeen Meidän Metsämme -työryhmässä, joka sunnitteli ja toteutti kansalaisten #meidänmetsämme – kannanottoa Helsingin tuomiokirkon kryptassa 27.10.2018.
2,5-tuntinen ohjelma sisälsi metsäiloa ja -surua sekä erilaisten vaihtoehtojen esittelyä metsien kohtelulle. Paikalla Helsingin tuomiokirkon kryptassa oli noin 400 osallistujaa. Hienon tilaisuuden teki todeksi vapaaehtoistyö sekä innostuneet osallistujat. Tämä yhteisponnistus osoitti, että metsäasiat tuovat yhteen ihmisiä eri aloilta ja eri puolelta Suomea. Osallistujien, esiintyjien ja järjestäjien joukossa oli metsien tilasta kiinnostuneita kansalaisia, taiteilijoita, tutkijoita, metsänomistajia, yrittäjiä, kansalaisaktivisteja, poliitikkoja ja eri yhteisöjen edustajia. Salosta oli TaKoPajan lisäksi mukana mm. Salo - Lasten Laulukaupunki ry ja Salon luonnonmetsäsäätiö. Katso koko ohjelman video!
TaKoPajan Henrik Hausenin kuvia ja videoita löytyy tästä!
LISÄTIETOJA: MEIDÄN METSÄMME -kannanoton verkkosivut, jossa myös linkit someen.
Hirsitaiteilija Hannes Hyvösen hirsiveistokset Juuri ja Juuri siirrettiin kannanoton jälken Helsingin yliopiston Viikin kampukselle.
Ilmaston ystävän vinkit
Salon TasausKohtuusPaja laati vuonna 2018 viisiosaisen Ilmaston ystävän vinkit -sarjan, joissa käsitellään erilaisia ilmastoviisaita ratkaisuja, joita jokainen voi ottaa käyttöön osallistuessaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Nämä viisi vinkkilaatikkoa julkaistiin vuoden 2018 aikana Salon kaupungin tiedotelehdessä. Vinkit ovat avattavissa alla ja lisäksi löytyy lähdeluettelo, kommentteja sekä esimerkkejä siitä, miten muutokset vaikuttavat ekologiseen jalanjälkeemme.
1/5: Ruoka
ja kuuntele Radio Ihme ja Kumman haastattelu ruoka-aiheesta
2/5: Kulutus, kierrätys ja lajittelu
3/5: Liikkuminen
4/5: Asuminen
5/5: Työ- ja vapaa-aika
Muutetaan järjestelmä - ei ilmastoa!
Takopajalaisia osallistuivat 6.10. "Muutetaan järjestelmä - ei ilmastoa" -tapahtumaan Kalliolan Settlementtitalolla Helsingissä. Kuule tutkijapaneelin puheenvuorot (Janne Hukkinen, Tuuli Hirvilammi ja Tero T. Toivanen)
Tulevaisuus ja toivo
Osallistuimme valtakunnalliseen kohtuusseminaariin Kotkassa 21.-23.9.
Banderolliverstaalla teimme #meidänmetsämme -kannanoton banderolleja varten sabluunat.
Katso lisää kuvia!
Videot: https://www.youtube.com/channel/UCX0YyiRJ-yWxbfABcP3CP5A
Järj.: Kohtuus Kymenlaaksossa
Maailman ylikulutuspäivä 2018 oli elokuun 1. päivänä!
Ihmiskunnan luonnonvarakulutus ylittää maapallon ekosysteemin kantokyvyn. Ekologinen jalanjälkemme ei ole tasapainossa maapallon biokapasiteetin kanssa. Tarvitsisimme 1,7 planeettaa tyydyttääksemme ihmiskunnan nykyisiä kulutustottumuksia ja luonnonvaravaatimuksia. Lue lisää: Overshoot Day
TaKoPaja esitti kirjoja ja viritti keskustelua ylikulutuksesta ja elämän kohtuullistamisesta Salon pääkirjastossa 4.9.
Keskustelussa mm. seuraavia hedelmällisiä pohdinnan aiheita:
"Ei riitä, että vähennämme ... vaan asioita pitää tehdä toisella tavalla". (Paavo Järvensivu)
"Mikä on oma kuvani kestävästä tulevaisuudesta?"
Tilaisuudella avattiin jälleen myös TaKoPajan Ekovelkapöydän kuukauden mittainen aineistonäyttely. Pöydällä löytyi kirjallisuutta luonnonvaroista, maapallon kantokyvystä, elämäntavan kohtuullistamisesta ja ympäristöä säästävistä valinnoista, kasvun rajoista ja uuden talouden muodoista. Katso TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
KANSAINVÄLINEN KOHTUUSPIKNIK 6.6. (PicNic4Degrowth)
TaKoPajan ilmastoystävällinen ja yhteisöllinen kohtuuspiknik järjestettiin jo kolmatta kertaa Salossa. Kasvisnyyttäripöytä katettiin kulttuuritalo Villin nurmikolla.
Otto Bruun (suojeluasiantuntija, Suomen Luonnonsuojeluliitto) kertoi kohtuutalouden perusteista ja avasi meille Degrowth-käsitteen. Saimme kuulla myös Avohakkuut historiaan - kansalaisaloitteesta.
Kansantaiteilija Minna Hokka esitti rakentamiaan paimensoittimia ja saimme kokeilla pillejä ja torvia.
Roskisnalle kertoi miten me yksinkertaisesti kierrättämällä voimme lopettaa ylikulutuksen ja siten jättää lapsillemme kestävämmän tulevaisuuden.
Teemu Lehtinen esitti TaKoPajan kokoamia Ilmaston Ystävän Vinkkejä ja Eeva-Stiina Lönnemo kertoi valtakunnallisesta MEIDÄN METSÄMME-kannanotosta.
Kuvat: Paula Lönnemo
Salo LiveStream oli myös paikalla, katso lähetys Facebookista!
Kansainvälisen piknikin nimi on Picnic4Degrowth. Maailmalla piknikin järjestäjien tavoite on edistää maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa ja hyvinvointia oikeudenmukaisesti jakavaa taloutta. Katso maailman muut Degrowth-piknikit.
Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta ja inhimillistä hyvinvointia. Kohtuus kaikessa vapauttaa kulutusriippuvuuksista.
(Tämä on DEGROWTH-etana, joka kuvastaa kasvupakosta vapautunutta iloisesti hitaammin kulkevaa elämää)
Lue lisää: Avuhakkuut historiaan-kansalaisaloite, Degrowth Finland ja Mikä degrowth?
KLiisa Saarinen kertoi kaupungin keskustan suojelluista rakennuksista. Kävely suuntasi Vanhaa Kuninkaantietä pitkin kohti Lukkarinmäkeä ja Uskelan Kirkkomäkeä, oppaina Hans Vogt ja Tuula Nikulainen. Melumittausta teki Teemu Lehtinen.
Kuvat: Paula Lönnemo. Katso lisää kuvia tästä
International Day for Biological Diversity (YK:n päätöslauselma 1993)
Kutsun saatuaan TaKoPajan metsäryhmästä osallistuimme eduskunnan Kansalaisinfoon 15.5. Selviääkö maapallo? Pyrimme saamaan materiaalit talteen tähän.
SUOMEN YLIKULUTUSPÄIVÄ OLI 11.4.2018
Huhtikuun 11. päivä oli se päivä, jolloin me suomalaiset olimme kuluttaneet vuoden 2018 luonnonvarat.
Lue WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin kommentteja WWF:n sivuilta ja tutustu Global Footprint Network-sivuihin! Rohweder toteaa:
"Suomi on sitoutunut esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen, mutta nämä eivät näy käytännössä. On huolestuttavaa, että lukuisista kestävän kehityksen toimenpiteistä huolimatta luonnonvarojen käyttömme on edelleen aivan liian suurta. Julkisen talouden velkakierteen katkaiseminen on ollut Suomen hallituksen päätavoitteita. Ekologisen velkaantumisen lopettamisen pitäisi olla vähintään yhtä keskeinen tavoite” .
TaKoPajan toimesta Salon pääkirjastossa oli huhtikuussa esillä ekovelkapöytä,
jossa kirjallisuutta luonnonvaroista, maapallon kantokyvystä, elämäntavan kohtuullistamisesta ja ympäristöä säästävistä valinnoista, kasvun rajoista ja uuden talouden muodoista. Pöydältä löytyi myös tietoa ylikulutuspäivästä ja vinkkejä siitä, miten jokainen meistä voi olla mukana myönteisessä muutostyössä, jotta sekä ekovelkamme että hiilijalanjälkemme pienenisi ja suunta kääntyisi. Esillä oli myös EARTH HOUR-ilmastotapahtumassa salolaisten kirjaamia tekstejä omista teoista luonnon hyväksi.
Katso TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Esillä pidimme myös Suomen kohtuusväen haaste vuodelta 2017 ylikulutuspäivän siirtämiseksi!
Vuonna 2017 yli kolmenkymmenen ryhmän ja yhdistyksen muodostama kohtuusverkosto haastoi suomalaisia mukaan toimiin ylikulutuspäivän siirtämiseksi. Lue Suomen kohtuusväen haaste "Siirretään Suomen ylikulutuspäivä" tästä!
Läs Omställningsrörelsens utmaning 2017 "Vi flyttar fram den ekologiska skuldens dag" här! Den svenska texten följer på den finska.
TaKoPaja oli edustettuna Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä seminaarissa
VAIHTOEHTOJA KASVUTALOUDELLE (III)
3.4. klo 9.45-16.30 Helsingissä, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tiloissa
Luennoimassa oli kasvutalouden kipukohteiden keskeisiä kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita (mm. Timo Järvensivu ja Alf Hornborg). Tapahtuman teemoina oli materiaalinen kulutus, hyvinvointi ja raha kasvutaloudessa ja niiden tulevaisuus. Saamme mahdollisesti esitysmateriaalia tähän vielä.
Lue lisää kohtuutaloudesta!
ROSKISNALLE TÄYTTI 18!
TaKoPajassa vietettiin Roskisnallen 18-vuotissynttäreitä 25.3.2018. Olemme toivottaneet Roskinallen tervetulleeksi TaKoPajan ahjon ympärille takomaan. Avaa koko kuvaa klikkaamalla!
Salon kaupungintalon edessä näytettiin
EARTH HOUR-valomerkkiä ilmaston puolesta
la 24.3.2018 klo 20:30-21:30
Vietimme kunnon kasvisnyyttäribileet, paikalla n. 60 ihmistä! Avauspuheen piti kaupunginhallituksen Jonna Nyyssönen (lue Jonnan puhe tästä). Ohjelmassa oli rumpuryhmä (Gildas&Co), Roskisnallella oli asiaa ja sana oli vapaa (lue ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Parangon puheen tästä sekä TaKoPajan Eeva-Stiina Lönnemon puhe tästä). Paikalla oli myös Salon Livestream - katso lähetystä Facebook-linkistä. Kiitos kaikille!!! Maailmassa osallistui peräti 188 maata, lue lisää!
Lue Eeva-Stiina Lönnemon tunnelmaraportti!
Järj.: Hiilivapaa Salo-ryhmä, Salon TasausKohtuusPaja ja Salon kaupunki
Roskinalle ja hänen vaununsa (kuva: Eeva-Stiina Lönnemo)
Minuutti kaupungintalon valojen sammumiseen (kuva: Teemu Lehtinen)
Roskisnalle kertoo maapallon keuhkoista ja luonnon kunnioittamisesta (kuva: Henrik Hausen) 
Roskisnallen Luontolaatikkoon kerättiin lupauksia - lue salolaisten kirjaamia tekstejä!
Mikä Earth Hour?
EARTH HOUR on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Earth Hour ei siis ole sähkön- tai energiansäästötempaus.
AVOIN LUENTO KAUPUNKIEN AINEENVAIHDUNNASTA
13.3. klo 18 Salon kaupungintalossa (Kataja)
Maisema-arkkitehtiopiskelija Heta Seppälä (Aalto-yliopisto) esitteli diplomityötään kaupunkien aineenvaihdunnasta ja esitti tulevaisuuden skenaarioita Salon kaupungin kehityksestä.
Kaupunkien aineenvaihdunta tarkoittaa kaupunkien ylläpitämiseen tarvittavia energia- ja materiaalivirtoja sekä -varastoja, joita mittaamalla ja analysoimalla voidaan saada uudenlaista tietoa kaupunkien luonnonvarojen kulutuksesta. Saadun tiedon avulla voidaan puolestaan suunnitella ympäristöystävällisempiä kaupunkeja.
Salon Seudun Sanomat kirjoitti Hetan luennosta:
Hetan valmiin diplomityön voit lukea tästä: Urbaaninen metabolismi - Neljä skenaariota Salon kaupungin tulevaisuudesta ja aineenvaihdunnasta
2017
Ilmasto lämpenee, luonto köyhtyy - entäs sitte?
"Kestäviä tulevaisuuksia ja kohtuullista elämää kaikille" - visiopäivä
toteutettiin 25.11. yhteistyössä Salon Klubitalon kanssa
Ahdistuksen purkua.... visioinitia.... Lähemmäs luontoa .... paikallisuutta ....
Kohti kiireettömyyttä ja yksinkertaisuutta .... lähellä .... Lue kutsu!
”Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain.”
(Tämä on DEGROWTH-etana, joka kuvastaa kasvupakosta vapautunutta iloisesti hitaammin kulkevaa elämää)
TaKoPaja osallistui 29.9.-1.10. kuudensiin Kohtuus Vaarassa-kansalaisseminaariin Joensuussa ja Kolilla (lue lisää ja katso kuvia) sekä Power Shift Suomi 2017-ilmastotapahtumaan Helsingissä (ohjelma ja kuvia).
Maailman ylikulutuspäivänä 2.8. vietimme kyseenalaista merkkipäivää. Olimme vain seitsemässä kuukaudessa kuluttaneet maapallon luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Hyvä uutinen on se, että jokainen meistä voi vaikuttaa maailman luonnon hyvinvointiin omilla valinnoillaan. Lue lisää: WWF ja Overshoot Day
TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
"TUHOKEHITYS POIKKI -YHTEISKUNNAN OLOMUODON MUUTOS"
Tietokirjailija Olli Tammilehto TaKoPajan kirjailijavieraana 20.6. klo 18:00 Kulttuuritalo Villissä.
Järj.: Salon TasausKohtuusPaja ja Pro Rantakivet ry
Lue lisää kirjasta kustantajan sivuilta: Into-kustannus
VALTAKUNNALLINEN KOHTUUSPIKNIK 5.6.
TaKoPajan Kohtuuspiknik järjestettiin 5.6. Salossa jo toisen kerran kulttuuritalo Villin yhteydessä (tällä kertaa sisällä sateen vuoksi).
Ohjelmassa mm. Santtu Lietzén Duon musiikkia.
Kansainvälisen piknikin nimi on Picnic4Degrowth. Maailmalla piknikin järjestäjien tavoite on edistää maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa ja hyvinvointia oikeudenmukaisesti jakavaa taloutta.
Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta ja inhimillistä hyvinvointia. Kohtuus kaikessa vapauttaa kulutusriippuvuuksista.
Lue lisää: Degrowth Finland ja Mikä degrowth?
VILLIVIHANNEKSET TUTUIKSI
TaKoPaja lähti 15.5. kävelemään Lammaskosken luontopolkua pitkin (Perttelin Hähkänä) oppimaan lisää villivihannesten löytämisestä ja tunnistamisesta sekä niiden käyttömahdollisuuksista ja terveellisyydestä! Oppaanamme toimi TaKoPajan ystävä hortoilija Milka Keihäs. Toukokuun alku oli ollut tosi kylmä ja vihreää ei ollut, mutta ilta oli aurinkoinen, Uskelan joki kaunis ja paljon uutta opittiin. Kiitos Milkalle ja kaikille retkeilijöille!
Kuvat:Tiina Harjola
Mukana matkassa oli Sinikka Piippon mainio opas Villivihannekset
Lisää aiheesta: http://www.hortoilu.fi/
SUOMEN YLIKULUTUSPÄIVÄ OLI VUONNA 2017 JO 3.4.!
Salon pääkirjastossa oli huhtikuun aikana esillä TaKoPajan EKOVELKAPÖYTÄ, jossa esittelimme Suomen kohtuusväen haastetta ylikulutuspäivän siirtämisestä historiaan (teksti alla) sekä tietoa ja kirjallisuutta luonnonvaroista, maapallon kantokyvystä, elämäntavan kohtuullistamisesta ja ympäristöä säästävistä valinnoista, kasvun rajoista ja uuden talouden muodoista. Kirjallisuuslistaa voit katsoa myös tästä: TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Suomen kohtuusväen haaste:
SIIRRETÄÄN SUOMEN YLIKULUTUSPÄIVÄ
Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Vuoden ensimmäisten 100 päivän aikana suomalaiset kuluttavat oman osansa maapallon luonnonvaroista. Viime vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli 17.4. ja se on aikaistunut vuosi vuodelta. Haluamme Suomen muuttuvan kohtuuden yhteiskunnaksi ja ylikulutuspäivän jäävän historiaan.
Haastamme kaikkia mukaan tekemään SUUNNANMUUTOSTA!
Olemme huolissamme, koska suomalaisten nykyisillä kulutustottumuksilla ihmiskunta tarvitsisi 3,4 maapalloa ja meillä on vain yksi. VASTUU toimenpiteistä on ennen kaikkea Suomen kaltaisilla rikkailla mailla, joiden varallisuus ja hyvinvointi perustuvat luonnonvarojen liikakäyttöön ja luonnon ylikuormittamiseen.
Suurin osa ylikulutuksen haittavaikutuksista ei edes näy Suomessa, sillä käyttämämme energian ja -tuotteiden alkuperä on pääosin muualla. Lisäksi osa kulutuksemme ympäristövaikutuksista, kuten ilmastonmuutos, on maailmanlaajuista ja haitoista kärsivät eniten maailman köyhät.
Haastamme kansalaistahot, päättäjät, yhteisöt ja yksilöt siirtämään Suomen ylikulutuspäivää ensin kohti kesää ja vuosikymmenessä vuoden viimeiseen päivään. Tämä onnistuu uudistamalla Suomea Kolilla syksyllä 2009 annettujen kymmenen kohtuullisen vaatimuksen avulla:
- Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.
- Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
- Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
- Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
- Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
- Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
- Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
- Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
- Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
- Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.
Haluamme elää hyvää ja täyttä elämää vuoden jokaisena päivänä rasittamatta muita ylikulutuksella.
Kohtuusvaatimuksella ylikulutuspäivä siirtyisi pitkän loikan kohti maapallon kapasiteetin mukaista elämää. Tähän toimintaan tarvitaan hyvin paljon ihmisiä ja heidän yhteisöjään. Eri toimijat ovat tässä mukana omista lähtökohdistaan ja pääasia on, että meitä on paljon ja tavoite ylikulutuspäivän siirtämiseen on yhteinen.
Allekirjoittajina aakkosjärjestyksessä:
Lue lisää: WWF/ylikulutus
sekä maailman ylikulutuspäivästä: http://www.overshootday.org/
TaKoPajan kevätretki Teijon kansallispuiston Jeturkastiin la 8.4.
Menimme kangaskiurun reviirille oppaanamme Jarmo Markkanen (SSLY). Kiitos Jarmolle, Teijon Masuunin Oriben Tiinalle ja Gallerialle (Kai Fagerströmin ja Jaana Kotamäen näyttelyt)!
Kuva: Lasse Kylänpää
TasausKohtuusPaja osallistui Helsingin Sosiaalifoorumiin 1.4.2017
Kohtuusväki kokoontui Siemenpuu-säätiön tiloissa (Lintulahdenkatu 10) puhumaan Suomen ylikulutuksesta ja puuttumaan ylikulutuksen ongelmaan Kolilla syksyllä 2009 annettujen kymmenen kohtuullisen vaatimuksen avulla. Siirretään Suomen ylikulutuspäivä historiaan!
På årets Socialforum i Helsingfors 1.4 samlades omställnings- och miljöfolk, degrowthintresserade m.fl. till diskussion kring utvecklandet av Nätverket för rättvis omställning Finland. Nätverket är ett fritt och brett nätverk för de olika lokala rörelser i Finland, med fokus på svensk- och tvåspråkighet, som strävar efter en rättvis omställning. En rättvis omställning – vägar till rimliga ekonomier,
Tomorrow-elokuvan JATKOT:
After Tomorrow - Après Demain- Huomisen jälkeen-
vietettiin EARTH HOUR-kynttiläillallisena
Ihme & Kummassa la 25.3. Avaa kutsu!
Ihme & Kumma - Kiitos ystävällisestä palvelusta ja tunnelmasta!
Demain -Tomorrow
TaKoPajan pyynnöstä Salon kaupungin kulttuuriasiain yksikkö ja Bio Salo esitti Demain/Tomorrow-elokuvan ilmaisnäytöksenä 18.3. klo 12:00 Bio Salossa
Ranskan Césarin palkinnon saanut ympäristödokumentin jälkeen jatkui elokuvan pohjalta TaKoPajan järjestämä
kansalaisten kysely- ja keskustelutilaisuus puolueiden kuntavaaliehdokkaiden kanssa.
Mukana keskustelemassa olivat Salossa ehdolla olevat kuntavaaliehdokkaat: Emilie Gardberg (rkp), Wilhelmiina Kallio (vihr.), Johanna Saukkonen (sd. sit.), Elsi Helenius (kesk.), Ville Reiman-Flor Batalha (vas.), Jerina Wallius (kok.) ja Timo Pohjola (kd).
Elokuvan kotisivut, traileri ja arvostelu.
Suomen perhoset - ilmaston herkät mittarit
-
-
Vyökeltayökkönen, Tiliacea aurago.
Salon TaKoPaja ja Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys järjestivät yhdessä luontovalokuvaillan 30.1.2017 klo 18 Salon kaupungintalon valtuustosalissa. Petri Mäntynen ja Jussi Murtosaari näyttivät valokuvia ja kertoivat havainnoistaan ilmastomuutosten vaikutuksista perhospopulaatioihin Ahvenanmaalla.
Avaa kutsu!
-
-
2016
TaKoPaja järjesti kimppakyytimatkan Paraisille 29.11. katsomaan Paraisten Transition-ryhmän kanssa ranskalaista DEMAIN -elokuvaa (Tomorrow).
Katso traileri.
____________________________________________________
POLKUJA KOHTUUTEEN 2
Salon TasausKohtuusPaja toivotti 9.-11.9.2016 tervetulleiksi
kaikkia ihmisiä, jotka pyrkivät luonnonläheisyyteen, paikallisuuteen ja kohtuutalouteen eli ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään elämäntapaan ja maailmanmenoon
toiseen valtakunnalliseen kansalaisfoorumiin POLKUJA KOHTUUTEEN 2 Salon Mathildedaliin, Teijolle.
Foorumin ohjelma Matilda-talossa. Ryhmätyöskentelyjen aiheet voit lukea tästä. Viikonlopun keskustelujen pohjalta ryhmät nostivat esille KONKREETTISIA ASKELIA KOHTUUDEN POLUILLA.
Katso kuvia POLKUJA KOHTUUTEEN 2-viikonlopun tunnelmista!
Kohtuutalous ja tulevaisuuden vaihtoehdot
Nuorisokeskus Steissi, Mariankatu 12, la 20.8. klo 14–17 Salon Alku-talkoofestivaalin yhteydessä. Katsoimme espanjalaisen Degrowth-dokumenttielokuvan From the Myth of Abundance to Voluntary Simplicity (katso traileri). Elokuvan jälkeen vilkasta keskustelua Aalto-yliopiston tutkija Toni Ruuskan johdolla. Elokuvan suomenkielisen yhteenvedon voit lukea tästä. Engl. linkki documentaldecrecimientoen.
TaKoPajan Kohtuuspiknik vietettiin 6.6. kulttuuritalo Villin nurmikolla
Ohjelmassa oli puhetta, runoja ja Lietzen & Saarinen kitarajazzduon musiikkia.
Kansainvälisen piknikin nimi on Picnic4Degrowth. Maailmalla piknikin järjestäjien tavoite on edistää maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa ja hyvinvointia oikeudenmukaisesti jakavaa taloutta.
Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta ja inhimillistä hyvinvointia. Kohtuus kaikessa vapauttaa kulutusriippuvuuksista. Lue lisää: Mikä degrowth?
TaKoPajan kevätluontoretki tehtiin 11.5.
oppaana Antti Nyman
Kuvat: Paula Hartman
TaKoPaja matkasi kimppakyydein Paraisille 10.5. Paraisten Transition-ryhmän järjestämään tilaisuuteen, jossa katsottiin Naomi Kleinin kirjaan perustuvaa elokuvaa This Changes Everything. Keskustelu oli vilkas.
TALOUS JA TULEVAISUUS
Salossa 24.-25.4.2016
Talouskasvu on edelleen yhteiskunnan ykköstavoitteita, vaikka siihen liittyvät ympäristöongelmat on vakavia eikä kasvua näytä enää syntyvän entiseen malliin. Olisiko aika siirtyä kasvun jälkeiseen talouteen? Minkälaisia ratkaisuja uusi talousajattelu tarjoaa käsillä oleviin talous- ja ympäristökriiseihin?
- Sunnuntaina 24.4. klo 18 avoin keskustelu kulttuuritalo Villissä (Vähäsillankatu 9), vieraana tietokirjailijat Paavo Järvensivu (Rajattomasti rahaa niukkuudessa, Like Kustannus),
-
- Maanantaina 25.4. klo 12 - Kirjailijatapaaminen Plazan lavalla ja Suomalaisessa kirjakaupassa.
YK:n maaemon päivänä (Mother Earth Day) 22.4. klo 11.00 eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3, Helsinki) David Jonstad luennoi otsikolla Building resilience for uncertain times. Europarlamentaarikko Satu Hassi kommentoi. Kansalaisinfon tilaisuuden käynnistivät klo 10.00 alustuksillaan Tuuli Hirvilammi, Maria Joutsenvirta, Kristoffer Wilen ja Paavo Järvensivu. Keskustelijoina olivat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.
MITEN VILJELLÄ KAUPUNGISSA -kaupunkiviljelyterveisiä Joensuusta
Kulttuuritalo Villissä 15.3.2016, vieraana kampusviljelijä ja kohtuusaktivisti Annukka Aho (Itä-Suomen Yliopisto).
Illan aluksi luettiin sitaatti David Jonstadin kirjasta Sivilisaation loppu (s. 238, Into 2016) kysyen miten voimme: "toimia solidaarisesti maailmassa missä vallitsee resurssipula? Intialainen fyysikko ja aktivisti Vandana Shiva antaa selkeän vastauksen: paikallinen sopeutuminen. 'Suurin paine, jonka ihmiset Etelässä kokevat, on heidän resurssiensa varastaminen ja käyttäminen kulutuskoneiston syöttämiseen rikkaassa Pohjoisessa'. Shivan mukaan pohjoismaisten yhteiskuntien ... lisätessä omavaraisuusastettaan ne vähentävät toisten ihmisten resurssien kuluttamista. [...]
Helpoimman ja nopeimman suuren muutoksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää tyyppiesimerkkiä, tuoreita vihanneksia: 'Tuoreet vihannekset ovat syy sille, että monet ihmiset kolmannessa maailmassa menettävät maansa. Niitä eivät vie pienviljelijät vaan valtavat yritykset, jotka ottavat maan haltuunsa ja lähettävät sokeriherneitä ja salaattia pohjoisiin maihin. Jos vähennät niiden käyttöä ja lisäät paikallista tuotantoa, saat aikaan sen, ettei Etelän perheiden tarvitse elää nälkäisinä. Tämän kaltainen solidaarisuus auttaa.
... ekologisen jalanjäljen pienentäminen lisää siis tilaa toimia köyhissä maissa. Voiko solidaarinen teko olla yksinkertaisempi kuin omien vihannesten viljeleminen?"
Eettistä elektroniikkaa? Onko sitä? Sitä kysyttiin 13.1.2016 kulttuuritalo Villissä. Elektroniikkamme taustoista ja muista faktoista kertoi Maija Lumme, Eettisen kaupan puolesta ry
2015
TaKoPaja osallistui 25.11.2015 Suomen Luonnonsuojeluliiton Vaihtoehtoja kasvutaloudelle -seminaariin Helsingin Aalto-yliopistolla (linkin alla seminaarin esitysmateriaalit ja videotallenteet). Seminaarin yhteydessä julkaistiin Anna Latva-Pukkilan kirjoittama SLL:n julkaisu Kasvunvara on käytetty - Kohtuutalouden ratkaisut.
ELÄMÄNTAPAMUUTOS ITÄMEREN HYVÄKSI
oli aiheena 19.10.2015 kulttuuritalo Villissä kun pajan vieraaksi oli kutsutttu Eija Hagelberg Baltic Sea Action Groupista.
TaKoPaja osallistui 9.-11.10.2015 viidenteen Kohtuus Vaarassa-tapahtumaan Tieto muuttuu toiminnaksi Joensuussa ja Kolissa.
Kuuntele TaKoPajan Eeva-Stiina Snellmanin puhetta perjantain iltakonsertin alussa: You Tube
Ote pohjoiskarjalaisen Kohtuusliikkeen aktiivien KOHTUUS VAARASSA - Onnen aikoja rajallisella planeetalla?-pamfletista, joka esittelee uuden kohtuuden kulttuurin alkuja:
"Ensin huonot uutiset: ihmisen tavaton puuhakkuus on aiheuttanut ja aiheuttaa massiivisen sukupuuttoaalloon, ilmakehän lämpenemistä ja muita kohtuuttomuuksia. Systeemi on mätä. Suunnan on muututtava.
Sitten hyvät uutiset: uusi kohtuuden kulttuuri, jossa huomio siirtyy talouskasvusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen, minästä meihin ja aineellisesta aineettomaan, on parempi sekä elonkehälle että ihmiselle. Tinkimisen, säästämisen ja niukkuuden voi unohtaa. Uudessa järjestelmässä on enemmän onnea ja merkityksellisyyttä, enemmän sosiaalista pääomaa, enemmän jaettavaa."
TaKoPajan vieraina Puun päivänä 27.9.2015 olivat
Otavan Opiston Osuuskunnan "Uuden talouden työkaluja"- aPaja-kurssilaiset
Yhteisessä oppimis- ja keskustelutilaisuudessa kulttuuritalo Villissä alustivat Tuomo Alhojärvi (Otavan opiston osuuskunta), Toni Ruuska (Aalto-yliopisto) ja Eeva-Stiina Snellman (TaKoPaja).
YHTEISÖLLISEN OMAVARAISUUDEN ALKEITA
TaKoPajan sisään syntyneen puutarhapiirin yhteisöllisen vaihtotalouskokeilun alkeita on dokumentoitu Biodynaamisen Yhdistyksen Demeter-lehdessä, numeroissa 1/2014 (osa 1) ja 2/2015 (osa 2), kirjoittana Eeva-Stiina Snellman. Lukekaa ja inspiroitukaa omiin kokeiluihin!
SOSIAALIFOORUMI
TaKoPajan ihmisiä osallistui Suomen sosiaalifoorumiin 25.-26.4.2015 Helsingissä.
OLLI TAMMILEHTO TAKOPAJAN VIERAANA
Tietokirjailija Olli Tammilehto oli TaKoPajan vieraana 10.4.2015,
aiheena Yhteiskunnan toimintalogiikan muuttaminen (PDF).
ILMASTOKAMPANJA "FRAMSTEGEN"
Natur och Miljö on aloittanut ilmastokampanjan Framstegen, jonka myötä vuosina 2015-2017 innostetaan kansalaisia tekemään pysyviä elämäntapamuutoksia ilmaston ja luonnon hyväksi sekä muutostarinan muodossa kertomaan muutoksistaan muille. TaKoPaja osallistui 11.4.2015 Turussa Framstegen-ilmastopajaan.
TRANSITION - SIIRTYMÄ
Perustuen mm Paraisilla ja Helsingissä maaliskuussa pidettyihin seminaareihin Eeva-Stiina Snellman ja Henrik Hausen esittivät kansainvälistä Transition-liikettä pajaillassa 18.3.2015: Transition Town-muutosliike (PDF).
Ruotsissa Transition-liikehdintä kulkee nimellä Hela Sverige ska leva.
2014
POLKUJA KOHTUUTEEN - kansalaisseminaari Salossa/Teijolla 26.-28.9.2014
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä tulevaisuuden näköaloja
KESTÄVIÄ POLKUJA LUONNOSSA JA KAUPUNGISSA, Salon lukiossa pe 26.9.2014
Seminaarin avauksesta:
”Oletteko koskaan huomanneet miten nopeasti polku syntyy?
Nurmikolla, puistossa, metsässä?
Ihmiset tekevät polkuja aivan kuten muurahaiset ja monet muut metsän eläimet.
Ihmisellä on monta vaihtoehtoa elämässään;
hän voi päättää miten hän liikkuu, miten jättää jalanjälkiä,
miten vaikuttaa ympäristöön ja tulevaisuuteen polullaan kulkiessaan.” (Lisää)
Perjantai-illan luennot:
Teijon kansallispuisto, puiston aloitteentekijä Hannu Paunila ja Salon luonnonmetsäsäätiö
Syväekologia elämäntavan arvopohjana (PDF), Göran Ekström (Vihreän Elämänsuojelun Liitto ry)
Ekologisesti kestäviä tulevaisuuden polkuja (PPT), toiminnanjohtaja Leo Stranius (Luonto-Liitto)
Lauantain ohjelmasta:
PEHMEÄSTI KÄVELLEN KANSALLISPUISTORETKI Teijon kansallispuisto, oppaana Hannu Paunila
Maailmankatsomuksen vaihtamisen askeleet, ekoteologi, TT Pauliina Kainulainen
(kuvat: Henrik Hausen)
MAANLÄHEINEN JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ TALOUS iltapäivän aiheena Matilda-talossa:
Vapaus ja muutos taloudessa ja taloudesta, KTT Timo Timo Järvensivu (Aalto-yliopisto).
Avaa video!
Taloussuhteista luontosuhteisiin, tutkija Niklas Toivakainen (Helsingin Yliopisto).
Avaa video !
Hyvätuloisuus ympäristöongelmana, Degrowth-aktivisti Jarna Pasanen:
Avaa video!
Irti ideologiasta! (PDF), väitöstutkija Toni Ruuska (Aalto-yliopisto):
Avaa video!
Hyvinvointia kestävästi (PPT), tutkija-aktivisti Tuuli Hirvilammi (Helsingin yliopisto):
Avaa video !
(Lisää: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla (PDF))
Sunnuntain päävieraiden päätöspaneeli videolla (videointi Matilda-talossa: Jarkko Korhonen).
(kuvat: Henrik Hausen)
Seminaarin kulttuuriantia lisäämässä olivat mukana myös mm:
Kansantaiteilija Minna Hokka
Valokuvaaja Kaj Fagerström
Tulevaisuuden hevonen, Toivottu Poika ja Eero Yli-Vakkuri
Salonjokilaakson juttu pajan seminaarivalmisteluista (huivitalkoot meneillään)
Siirtyminen kestävälle polulle (PDF), Paulan teksti Tätä mieltä-palstalla Salon Seudun Sanomissa 31.8.2014
2013
JULKINEN ATERIA - ruokaseminaari
- ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia ajatellen
Ruokaseminaarin tausta käy ilmi seminaarin avauspuheesta (PDF)
Luentopoimintoja:
Hallitusohjelmaan kirjattu lähiruoan kehittämisohjelma (PPT), lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen (Maa-ja metsätalousministeriö)
Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiössä (PDF), Leena Viitaharju (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)
Julkinen ateria lähiruoasta – laatu- ja ravintoarvot, kokemuksia Kemiösaarelta (PDF), keittiöesimies Jari Lehtivaara
Toiveita ruoasta (PDF), julkisen aterian syöjän omainen Niina Parviainen (Salon TasausKohtuusPaja)
Tasauksen kymmenen käskyä.
Miten voimme katkaista köyhyyden?
2012
EKOLOGIA JA EKONOMIA
Miten me ihmiset ja luonto selviydymme talouskasvun paineen alla?
Degrowth-asiantuntija, KTT Timo Järvensivun esitelmä: Degrowth, Järvensivu 16.11.2012 (PDF)
Mistä ruokamme on peräisin?
Avoin TaKoPaja-ilta Muurlassa 18.9.2012
TaKoPajassa taottua ruoasta (PDF)
KIITOLLISUUS, KUNNIOITUS, KOHTUUS - ilmastopäivä
Vieraina ekoteologi, TT Pauliina Kainulainen ja degrowth-asiantuntija, KTT Timo Järvensivu, jonka esitelmään voi tutustua tässä: Ekologia ja ekonomia Järvensivu 20.3.2012 (PDF)
(Ev. luth. kirkon tekstit: Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012 (PDF) ja Kirkon ilmasto-ohjelma (PDF))
2011
Miten rakentaa kestävää, eli solidaarista ja ekologista elämäntapaa?
Avoin TaKoPaja-ilta Perttelissä 10.5.2011
Lue Reilun kaupan seurakuntahaaste (PDF), jolla TaKoPaja haastoi Salon seurakunnan julistautumaan Reilun kaupan seurakunnaksi.
2010
Vaivaako joulun kaupallistuminen?
Miten voisi löytää vaihtoehtoisemman elämäntavan,
jossa löytyy sijaa hiljentymiselle ja kiireettömyydelle,
johon kuuluvat ekologisia ja solidaarisia valintoja?
Seurakuntailta adventtipaaston aikaan,
tiistaina 7.12. 2010 klo 18:00 Perttelin seurakuntatalolla.
Alustus aiheeseen: Paula Hartman ja Eeva-Stiina Snellman